3D-tulostetut pientarvikkeet: Muun muassa Virve-radiopuhelimen kojelautateline (vas.), Konttisen itse suunnittelema kynä- ja silmälasikoteloteline Scania-sammutusauton kojelaudalle (kesk.) ja Galletin lampunpidikkeeseen sopiva Savoxin kypäräsarjan liittimen pidike (oikealla alhaalla). Kuvat: Marko Konttinen
3D-tulostuksesta on tullut kaikkien saatavilla oleva nopea ja edullinen tapa tuottaa räätälöityjä käyttötavaroita. Ylöjärven VPK:n puheenjohtaja Marko Konttinen huomasi, että 3D-tulostamalla valmistuvat helposti myös pelastusalalle soveltuvat pientarvikkeet ja varaosat.
”Se tapahtui vähän vahingossa. Poika oli saanut joululahjaksi radio-ohjattavan, ja minä sitten sitä testailin ja rikoin siitä tukivarren. Etsin varaosia, mutta ne olivat aika kalliita. Sitten keksin, että varaosanhan voisi tehdä 3D-tulostimella.”
Idea lähti laajenemaan. VPK:n sammutusautossa Konttinen huomasi, että kojelaudalla sekaisin olevat kynät ja silmälasikotelot voisi laittaa järjestykseen tulostamalla niille säilytystelineen. Myös kypärässä irrallaan roikkuneen johdon saisi kiinni tulostetun pikkupalikan avulla ja Virve-radiopuhelimelle voisi tehdä uuden kojelautatelineen.
3D-tulosteiden materiaalikustannukset ovat usein todella pienet. Esimerkiksi puhelimen kojelautatelineen materiaalikustannukset olivat alle euron.
Tulostamisen etuna on hinnan lisäksi myös se, että joitain tarvikkeita ei ole kaupoista edes saatavilla. Käyttäjäyhteisö on saattanut keksiä laitteen tai lisäosan itse.
Tee se itse tai etsi se itse
Esineen tulostamisessa on kaksi vaihtoehtoa: suunnitella itse tai etsiä valmis mallinnustiedosto netistä.
Netistä löydettyjen mallien ja osien valikoima on laaja. Tarjolla on kaikkea mahdollista autojen ja lelujen varaosista lautapelinappuloihin ja käyttötavaroihin. Valmiita mallinnoksia Konttinen vihjaa löytyvän esimerkiksi thingiverse.com ja grabcad.com -sivustoilta.
Konttinen on osallistunut mallinnoksien jakoon itsekin. Hän pitää periaatteena sitä, että kaikki suunnitellut 3D-mallit tulisivat mahdollisimman laajasti hyödynnettäviksi.
Omaan suunnitteluun löytyy selaimella käytettäviä ilmaispalveluita (esimerkiksi Tinkercad) tai koneelle ladattavia ohjelmia (esimerkiksi Fusion 360). Yksinkertaisimmilla sovelluksilla suunnitellaan suoraan 3D-objekteilla, kuten laatikoilla, sylintereillä ja kartioilla.
Objektit voivat olla materiaalia lisääviä tai poistavia objekteja. Kehittyneemmillä mallinnussoftilla tehdään kaksiulotteinen piirtotaso ja siitä aletaan nostamaan (extrude) kolmiulotteista mallia.
Tulostuksen perusteet ja fysiikan lakien aiheuttamat rajoitteet on hyvä tiedostaa. Materiaalia ei voi tulostaa tyhjän päälle, joten tulostusohjelma lisää tukimateriaalia niihin kohtiin, joissa sitä tarvitaan.
Oma suunnittelutiedosto pitää viedä tulostimelle niin sanotun siivutusohjelman kautta, joka tekee objektista tulostimen ymmärtämää ohjauskieltä. Siivutusohjelmassa voi kerros kerrokselta tutkia, miten tulostin esineen rakentaa ja näin tehdä vielä tarkastuksen, ettei tule virhetulostusta.
Vaativissa suunnitteluissa kannattaa käyttää hyväksi ammatikseen CAD-suunnittelua tekeviä. Heitä löytyy muun muassa sopimuspalokunnista.
Jos omassa käytössä ei ole tulostinta, voi oman esineen tilata suoraan netistä tai paikalliselta yritykseltä – tai tulostaa se kirjaston tulostimella.
Teksti julkaistu myös Pelastustieto-lehden edellisessä numerossa.
Teksti: Marko Konttinen ja Petri Vanhanen
Kuvat: Marko Konttinen
