Pitäisikö hengitysvaikeuspotilaan hoitamiseksi valita CPAP vai NIV? Tai pitäisikö CPAPista pidättäytyä siksi aikaa, että NIV saadaan paikalle? ”Asia ei voida tarkastella mustavalkoisesti, vaan tilanteet vaativat pelisilmää”, sanoo Hetti Kirves.
Noninvasiiviset ventilaatiolaitteet (NIV) alkavat yleistyä myös ensihoidossa. Perinteisempi hengitysvaikeuspotilaan hoitolaitteista on Continuous Positive Airway Pressure (CPAP).
Klassisen keuhkopöhöpotilaan hoito mullistui 1990-luvulla, kun CPAP-laitteet yleistyivät ambulansseissa.
”Aiemmin pelkkää happihoitoa saaneet pöhöpotilaat paranivat ”ota vuoteesi ja käy” -tyyppisesti”, kun CPAP tuli, ensihoitolääkäri Hetti Kirves kuvailee.
Kehittyneemmälle pelikentälle 2010-luvulla yleistynyt NIV ei ole päässyt samanlaisen kulttiasemaan, vaikka sillekin asetellaan jonkinlaista ”yksinvaltiaan” roolia. NIV on saanut hyvän vastaanoton nopean, toimivan ja varman hoidon vasteensa ansiosta.
”Laitteissa on sellainen ero, että CPAPilla voidaan korjata happeutumishäiriö mutta ei ventilaatiovajetta. NIVillä voidaan korjata molemmat vaivat, lisäksi NIV-laitetta voi halutessaan käyttää pelkkänä CPAP:na ”, Kirves sanoo.
Käyttöaiheita
NIV:n klassiset käyttöaiheet ovat COPD:n ja ALS:n aiheuttama hengitysvajaus, joista ensimmäisessä laite on osoitetusti parempi kuin CPAP ja jälkimmäisessäkin se on huomattu käytössä CPAPia paremmaksi. COPD-hengitysvajauksenkin hoito kannattaa aloittaa CPAP-laitteella, jos NIViä ei heti ole saatavilla ja tarve niin vaatii.
CPAP-hoito puolestaan on hyödyllistä, kun potilas kärsii keuhkopöhöstä tai keuhkokuumeen aiheuttamasta kaasujenvaihto-ongelmasta.
”Niiden hoitamisessa NIV ei tiettävästi ole juurikaan CPAP-hoitoa parempi tapa”, Kirves sanoo.
Klassisia pöhöpotilaita on kuitenkin enää harvassa, sairauden riskitekijät on hoidettu ilmeisen hyvin.
Hoito nopeasti käyntiin
Hengitysvaikeuspotilaan hoidossa perustilanteet hoituvat CPAP-laitteella. Sen käytöstä ei tule kuitenkaan automaattisesti tule pidättäytyä, vaikka NIV-laite saataisiinkin paikalle viiveellä. Potilaan hoidettavaa hengitysvaikeutta ei tule katsella ja pitkittää, vaan alkaa hoitaa saatavilla olevilla välineillä. CPAPissa olevan potilaan siirtäminen NIViin käy helposti putkea laitteesta toiseen vaihtamalla.
Hoito vai siirto?
Kun potilas on paikassa, josta siirto ambulanssiin kestää, ei mukana oleva happi välttämättä riitä evakuoinnin ajaksi, sillä CPAP-laite kuluttaa paljon happea. Toisaalta potilaan tila voi myös olla siinä hilkulla, että hengitys vaikeutuu herkästi hallitsemattomaksi.
”Tällöin siirto ajatuksella, että aloitetaan hoito sitten autossa, saattaa olla turmiollinen. Vaikka kantaminen tapahtuisi kuinka rauhallisesti ja tasaisesti, potilaat jännittävät sitä, mikä lisää ventilaation tarvetta ja hilkulla oleva raja saattaa ylittyä”, Kirves sanoo.
Hengitysvaikeuspotilaan hoitolinjoissa tarvitaankin monesti pelisilmää.
Lääkitse ensin
Kun potilasta pitää hoitaa inhaloitavilla lääkkeillä, se kannattaa tehdä ennen CPAP- tai NIV-hoidon aloittamista, sillä inhaloitavia lääkkeitä on hankala annostella maskin läpi. Lääkkeen annon jälkeen on hyvä katsoa ensin, miten ne vaikuttavat ja ryhtyä sitten vasta muihin hoitoihin.
”NIV- tai CPAP-hoitoa ei tule asettaa varmuuden vuoksi jokaiselle potilaalle, vaan tarve tulee punnita. Päivystyksessä NIV:issä tai CPAP:ssa oleva potilas vaatii ihan erilaisen huomion kuin happimaskilla oleva potilas”, Kirves sanoo.
Kun potilasta hoidetaan CPAP- tai NIV-laitteella, on tätä hyvä lääkitä rauhoittelun takia myös morfiinilla.
Lisää liikkuvia osia
Hengitysvaikeuspotilaiden hoitamiseen tulee lisää liikkuvia osia, kun hoidetaan potilasta, joka hoidetaan vuodeosaston keinoin, elvytyskiellon (DNR) tai kotihoitolaitteiden hoidon piirissä. Vuodeosastohoidossa olevaa ei hoideta NIV:llä tai CPAP:lla, vaan hapella ja morfiinilla. Elvytyskiellossa olevan kohdalla linjaus ei ole kovin suoraviivainen, mutta kysymykseen voivat tulla myös oireenmukainen NIV- ja CPAP-hoito. Kotihoidossa olevia potilaita puolestaan voidaan hoitaa myös heidän omilla kotihoitolaitteillaan.
”Asiat eivät ole aina kovin yksiselitteisiä, joten kannattaa konsultoida herkästi”, Kirves sanoo.
Käytä pelisilmää
Potilaan happivajetta hoidetaan happihoidolla, jonka rinnalla aloitetaan syyn mukainen lääkehoito ja seuranta, miten se vaikuttaa. Potilaan vointi saattaa parantua sellaiseksi, että se kestää siirron ja kuljetuksen.Mikäli vointi ei parane, on hyvä miettiä voinnin mukaista NIV-hoitoa tai CPAPia ellei NIV ole heti saatavilla. Jos CPAP arvioidaan oireenmukaisesti hyödylliseksi, se kannattaa aloittaa myös siltahoitona, kunnes NIV saadaan paikalle. Paikalliset hoito-ohjeet kannattaa kerrata. Ne saattavat ohjata NIV:n käyttöön tai keuhkopöhön CPAP-hoitoon ilman konsultointia. Sen sijaan astmapotilaan CPAP-hoidosta on monesti konsultoitava.
Teksti Marko Partanen
Kuva Dimitri Lisitsyn
