Liikkuvat palvelut, kenttäjohtojärjestelmä KEJO, FinnHEMS-lääkärihelikopteri, kuljetusten rahoitus ja työturvallisuus on mainittuna hallitusohjelmassa, mitä lyhyet viitteet pitävät sisällään?
Aiemmissa hallituksissa ensihoidon asiat ovat kuuluneet peruspalveluministerille. Nykyisessä Petteri Orpon hallituksessa peruspalveluministeriä ei ole, ja ensihoidon asiat jakautuvat kahdelle ministerille, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok). Ministerit kertovat hallitusohjelmaan kirjatuista ensihoidon asioista mutta toteavat, että toimeenpanosuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan eikä siinä olevat yksityiskohdat ole vielä selvillä.
Liikkuvat palvelut alueiden harkinnassa
Hallitusohjelman mukaan maassa tullaan kehittämään päivystyksenaikaisia liikkuvia palveluja kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan ministeriö ei aio asetella mitään rajoja tai määritellä malleja, vaan liikkuvien palveluiden tarpeen arvioiti ja mahdollinen käyttöönotto on järjestämisvastuussa olevien hyvinvointialueiden omassa päätäntävallassa.
”Liikkuvien palvelujen käytöstä muun muassa kotihoidon tukena on joillakin alueilla saatu hyviä kokemuksia. Niitä voidaan jakaa kansallisessa ohjauksessa muun muassa valmistelussa olevassa iäkkäiden laatusuosituksessa”, Juuso sanoo.
KEJO kaikkien käyttöön
Ensihoitopalvelun vaikuttavuutta ja tietopohjaa kehitetään jatkamalla kansallisen ensihoitokertomuksen kehittämistä. Kansallinen ensihoitokertomus kuuluu yhtenä osana viranomaisten yhteiseen KEJO-kenttäjohtojärjestelmään. KEJO aiotaan nykysuunnitelman mukaan ottaa valtakunnalliseen käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Ensihoitopalvelu onkin jo yli kaksi vuotta sitten aloittanut KEJO-järjestelmän ja kansallisen ensihoitokertomuksen vaiheittaisen käyttöönoton.
”Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ensihoidossa KEJO on ollut tuotantokäytössä noin puolentoista vuoden ajan. Saatu palaute on ollut hyvää. Vaiheittainen käyttöönotto etenee kohti valtakunnallista käyttöä”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Järjestelmä täyttää laissa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta asetetut vaatimukset.
”Ensihoitopalvelusta vastaavat viranomaiset ovat edellä mainitun lain mukaan turvallisuusverkon käyttöön velvoitettuja. KEJO ja siihen kuuluva kansallinen sähköinen ensihoitokertomus korvaavat nykyisin käytössä olevien kaupallisten ensihoidon kenttä- ja potilaskirjausjärjestelmien käytön nykymuodossaan”.
Yhtenäinen valtakunnallinen järjestelmä varmistaa ensihoitopalvelun tietojen vaihdon ja yhteisen tilannekuvan luomisen muiden turvallisuusviranomaisten kanssa normaali- ja poikkeusoloissa. Grahn-Laasosen mukaan KEJO:n tullessa otetaan erittäin merkittävä askel ensihoidon valtakunnallisen tietopohjan parantamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.
”Tähän saakka on pystytty valtakunnallisesti seuraamaan vain ensihoitotehtävien vasteaikoja, mutta uudella järjestelyllä päästään arvioimaan valtakunnallisesti ensihoitopalvelun vaikuttavuutta myös potilaille. KEJO:n ja kansallisen ensihoitokertomuksen sisältö ja toiminnallisuudet on suunniteltu, toteutetaan ja kehitetään laajalla ensihoitopalvelun ammattilaisten tuella sekä ministeriön rahoituksella ja johdolla.”
Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä toimivat jatkossa rekisterinpitäjinä ensihoidon hätäkeskus-, toiminta- ja potilastiedoissa. THL tuottaa uudessa rakenteessa valtakunnallisia ensihoitopalvelun tietoja mutta hyvinvointialueet voivat halutessaan käyttää kaupallisia järjestelmiä omien rekisteriensä tietojen analysoinnissa ja tietojohtamisessa.
Kuljetusten monikanavarahoitus uusittava
Ensihoitoon liittyvien kuljetusten monikanavarahoituksen purkamista käsitellyt parlamentaarinen työryhmä totesi mietinnössään (2021) muun muassa, että ensihoidon kuljetusten rahoitusvastuu voitaisiin siirtää hyvinvointialueille, sillä ensihoito muutenkin kuuluu sen järjestämisvastuulle.
”Malli, jossa Kela on vuosikymmenien ajan rahoittanut ensihoitopalvelun ja aiemmin sairaankuljetuksen toimintaa maksamalla korvauksia ambulanssin ajamien kilometrimäärien perusteella, on nykyisiin toimintamalleihin nähden vanhentunut”, Grahn-Laasonen sanoo.
Koska hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä vastaavat ensihoitopalvelusta ja saavat rahoituksen valtiolta, on rahoitusrakennetta Grahn-Laasonen mukaan vähintäänkin uudelleen arvioitava.
Ensihoitopalvelu on muuttunut aiemmasta sairaankuljetuksesta yhä tiiviimmäksi osaksi terveydenhuollon päivystysprosessia. Keskiössä on potilaan hoidon tarpeen arviointi, hoidon aloittaminen tai jopa loppuun saattaminen jo potilaan kohtaamispaikalla. Vääristynyt, potilaskuljetusten ajokilometreihin paljolti perustuva rahoitus on puhuttanut jo pitkään. Se vääristää toiminnan kuvaa ja saattaa ohjata tekemään perusteettomia kuljetuksia eikä kannusta hoitamaan potilaita kohtaamispaikalla.
Kela korvaa osittain ensihoitopalveluun liittyvää kuljettamista sairausvakuutuslain nojalla. Vuonna 2022 Kelan ensihoidon korvaukset olivat 89 miljoonaa euroa ja ambulanssilla tehtävien siirtokuljetusten 15 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ensihoidon kuljetuskorvausten arvioidaan olevan 100 miljoonaa euroa ja siirtokuljetusten 20 miljoonaa euroa.
”Resurssien järkevän käytön varmistamiseksi ambulanssilla toteutettavien, ei-ensihoitopalveluun kuuluvien terveydenhuoltomatkojen osalta olisi perusteltua arvioida toteuttamis- ja rahoitusvastuun siirtämistä samalle taholle, joka vastaa ensihoidon kuljetuksista. Rahoitusvastuun siirtäminen hyvinvointialueille edellyttää lakimuutoksia ainakin sairausvakuutuslakiin ja asiakasmaksulainsäädäntöön”, sosiaali- ja terveysministeri Juuso sanoo.
FinnHEMS-toimintaa on tarve säätää uudelleen
Hallitusohjelmassa todetaan, että lääkärihelikopteritoiminnan lääkinnälliset ja hoitopalvelut integroidaan osaksi hyvinvointialueiden ensihoito- ja päivystysjärjestelmää. Samalla selvitetään lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisvastuut, koptereiden hankinta ja siihen liittyvät hankinta- ja toimintakustannukset, taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus huomioiden.
Ministereillä ei ollut selkeää näkemystä siitä, ovatko myös kopterit tulossa hyvinvointialueen budjettiin ja miten varmistetaan se, että kopteritoiminta ei syö perinteisen ensihoidon toimintaedellytyksiä, kun tiedossa on, että kopterien vaikuttava operointi edellyttää erityisesti toimivaa ja kattavaa ambulanssikenttää. Suoraa vastausta ei tullut myöskään siihen, että aiotaanko kaikki Suomen kopterit miehittää saman tasoisella henkilökunnalla ja että asettaako nykyinen alueittain vaihtelevan tasoinen palvelu maan eripuolilla asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Ministeri Grahn-Laasonen vastasi kysymyksiin näin: Lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMS Oy on ollut valtion erityistehtäväyhtiö vuodesta 2020 lähtien, ja sen omistajaohjaus on Sosiaali- ja terveysministeriössä. Yksikön lääketieteellisestä toiminnan järjestämisestä ovat vastanneet hyvinvointialueet. Lääkärihelikopteritoiminta on nimenomaan osa sosiaali- ja terveyspalveluiden ensihoito- ja päivystysjärjestelmää, eikä niistä irrallinen. Tarkoitus on hallitusohjelman mukaisesti selvittää, minkälaisella kalustolla ja järjestelyillä tämä kokonaisuus toimisi tulevaisuudessa koko yhteiskuntaa parhaiten palvelevana. Yleisesti ottaen on myös tarve säätää lääkärihelikopteritoiminnasta nykyistä tarkemmin, mikä selkeyttäisi eri toimijoiden rooleja.
Lääkärihelikopteritoiminnan rahoitusvastuu ja henkilöstön rakenne käydään läpi, mutta tällä hetkellä muutoksia ei ole valmistelussa.
Miten ensihoidon toiminta varmistetaan?
Terveydenhuollossa on yleisesti tunnettu rahapula. Onko hyvinvointialueista tulossa yksiköitä, jotka eivät rahapulassa kykene sairaanhoitopiirien tasoiseen palveluun?
Ministeri Juuson mukaan hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossakin kasvamaan vuosittain. Hyvinvointialueiden omat uudistamisohjelmat ovat ratkaisevassa asemassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehityksen hidastamisessa ja henkilöstön riittävyyden varmistamisessa. Valtio tulee tukemaan aiempaa enemmän hyvinvointialueiden omien uudistamisohjelmien toteutumista muun muassa vahvistamalla hyvinvointialueiden kansallista ohjausta ja uudistamalla hyvinvointialueiden toimintaa koskevaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä.
Hallitusohjelmassa mainituista työturvallisuutta parantavista tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista ministereillä ei haastattelun aikaan ollut lausuttavaa.
Teksti Marko Partanen
Kuvat Lauri Heikkinen ja Fanni Uusitalo / valtioneuvoston kanslia sekä Marko Partanen
