Ensihoitotyön psyykkinen kuormittavuus valkenee ensihoitajaopiskelijoille viimeistään työharjoittelujen aikana. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tuotu esille, että ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen tulisi voida valmistautua paremmin jo koulutuksen aikana, ennen työelämäkokemuksia. Tutkimusten mukaan erityisesti stressinsietokyky, tunteidenkäsittelytaidot sekä resilienssi olisivat keskeisiä ensihoitajien tarvitsemia ominaisuuksia. Näiden varhainen kehittäminen voisi auttaa ensihoitajaopiskelijoita selviytymään paremmin uralla eteen tulevista psyykkisesti vaativista tilanteista ja edistää heidän hyvinvointiaan pitkällä tähtäimellä.
Emmi Haapamäki tutki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnäytetyössään ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen liittyviä koulutussisältöjä ja koulutustarpeita loppuvaiheen ensihoitajaopiskelijoiden näkemyksiin perustuen.
Kysely kolmessa ammattikorkeakoulussa
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat kolmen suomalaisen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat. Tutkimuskyselyyn vastasi 76 ensihoitajaopiskelijaa, heistä 65 % oli naisia ja 34 % miehiä. Vastaajista yli puolet (56 %) oli kolmannen tai neljännen vuoden opiskelijoita. Ensihoidon työharjoittelun oli suorittanut 87 % vastaajista.
Puolet kyselyyn vastanneista ensihoitajaopiskelijoista oli sitä mieltä, että ensihoitajakoulutus valmistaa opiskelijoita ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen vain välttävästi tai tyydyttävästi. Vastaavasti toinen puoli koki, että valmistautuminen on vähintään hyvällä tasolla.
Kehittämisen varaa on
Vastaajista valtaosan mielestä ensihoitajakoulutus sisältää hyvin tai kiitettävästi (64 %) reflektointia, hyvin tai kiitettävästi (65 %) vuorovaikutustaitojen harjoittelua, tyydyttävästi tai hyvin (61 %) stressinkäsittelytaitojen harjoittelemista, tyydyttävästi tai hyvin (56 %) resilienssin kasvattamista, tyydyttävästi tai hyvin (80 %) eettisesti haastavien tilanteiden hallitsemista, sekä välttävästi tai tyydyttävästi (68 %) tunteidenkäsittelytaitojen harjoittelua. Huomioiden, että hyväkin arvio tarkoittaa arvosanaa kolme viisiportaisella asteikolla, voidaan päätellä, että ensihoitajakoulutuksessa olisi vielä kehittämisen mahdollisuuksia huomioimaan paremmin ensihoitotyön psyykkisiä vaatimuksia.
Tarkempi selvitys
Kyselyssä selvitettiin vielä tarkemmin stressinsietokyvyn kehittymisen, tunteidenkäsittelytaitojen kehittymisen, sekä resilienssin kehittymisen edistämistä ensihoitajaopintojen aikana. Aiemmasta tutkimustiedosta listattiin erilaisia opetussisältöjä, joilla näitä voisi edistää, ja vastaajat valitsivat listasta kolme mielestään tärkeintä. Ensihoitajaopiskelijoiden mielestä etenkin koulutuksen lisääminen stressin käsittelemiseksi (83 %) ja tunnistamiseksi (56 %) sekä opiskelijoiden altistaminen erilaisille työtilanteille (79 %) edistäisivät stressinsietokyvyn kehittymistä ensihoitajakoulutuksen aikana. Mentorointi työharjoittelun aikana (79 %), reflektointi ryhmässä (59 %) ja palautteen vastaanottamisen harjoittelu (55 %) edistäisivät puolestaan tunteidenkäsittelytaitojen kehittymistä. Tietoisuuden lisääminen kenttätyössä tapahtuvista asioista (76 %), simulaatiot (70 %) ja interventiot (34 %) edistäisivät ensihoitajaopiskelijoiden mielestä resilienssin kehittymistä ensihoitajakoulutuksen aikana.
Minkälaista aiheeseen liittyvää koulutusta haluttaisiin?
Ensihoitajaopiskelijoilta myös tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, millaista ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen valmistavaa sisältöä he toivoisivat lisättävän ensihoitajakoulutukseen. Tulosten perusteella ensihoitajaopiskelijat toivoivat esimerkiksi psyykkisen kuormittumisen ja kuorman kumuloitumisen tunnistamistaitoja, konkreettisia apukeinoja stressin hallintaan ja paineensietokyvyn kehittämiseen, päätöksentekoa haastavissa tilanteissa, yllättävien tilanteiden kohtaamista, vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistamista, sekä erilaisten tunteiden tunnistamisen, tunteiden hallinnan ja ylipäätänsä tunnetietoisuuden lisäämistä. Myös vertaistuen ja purkukeskusteluiden merkitys ja käytettävyys tuotiin esille sisältötoiveina. Nämä ensihoitajaopiskelijoiden toiveet kertovat erinomaisesti valveutuneisuudesta aiheeseen liittyen. Toiveet täsmäävät hyvin aiempaan tutkimustietoon, mutta ovat myös konkreettisia, toteutettavissa olevia asioita.
Varsinaisista opetusmenetelmistä mainintoja saivat esimerkkitilanteita käsittelevät asiantuntijaluennot sekä simulaatio-opetus, jossa aiheina olisivat esimerkiksi sosiaaliset hätätilanteet, kuoleman kohtaaminen, x-tehtävät, eettisesti haastavat tehtävät, voimakkaiden tunteiden kohtaaminen sekä mielenterveysongelmista kärsivän tai itsemurhaa suunnittelevan potilaan kohtaaminen. Ensihoitajaopiskelijat toivat myös esille, että työharjoittelun tavoitteisiin voisi lisätä ensihoitotyön psyykkiseen kuormituksen tunnistamista ja käsittelemistä, sekä stressaavissa ja haastavissa tilanteissa onnistuneesti toimimista. Näissä toiveissa on monia käytännönläheisiä vinkkejä aiheen parissa työskenteleville.
Kirjoittajat:
Emmi Haapamäki, ensihoitaja YAMK, Pohjanmaan hyvinvointialue
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuva Xamk arkisto
