Ensihoitajat kohtaavat yhä useammin työssään uhka- ja väkivaltatilanteita.
Uhka- tai väkivaltatilateiden määrä on kasvussa. Viime vuonna ensihoitopalveluissa kohdattiin kaikkiaan 363 uhka- tai väkivaltatilannetta, mikä on kaksinkertainen määrä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärä on palannut vuosien 2018–2020 tasolle. Tiedot ilmenevät pelastuslaitosten kumppanuusverkoston keräämistä ensihoitopalvelujen uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista.
Suurin osa ilmoituksista (87 %) johtui asiakkaiden käyttäytymisestä. Väkivalta- ja uhkatilanteita esiintyi yleisimmin Itä-Uudellamaalla, mutta niitä esiintyi keskimääräistä useammin muuallakin Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla. Uhka- ja väkivaltatilanteita sattui 0,06 prosentissa kaikista ensihoitotehtävistä, mikä tarkoittaa, että jokaista 1753 tehtävää kohti sattui yksi tilanne.
Ensihoitomestari Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa, että ilmoitusten suhteelliseen osuuteen vaikuttavat alueellisten erojen lisäksi muun muassa organisaatiokulttuuri eli miten tärkeäksi ilmoittaminen tilanteista koetaan ja miten motivoidaan niistä ilmoittamaan.
”Myös uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvä koulutus ja aiheen pitäminen pinnalla työyhteisössä ovat tärkeitä ja se, miten helpoksi ilmoittaminen on tehty. Oman kokemukseni perusteella myös vakavammat uhka- ja väkivaltatilanteet työyhteisössä saavat aikaan usein yleistä ilmoitusaktiivisuuden nousua.”
Väkivallan ilmenemismuodoista kielellinen tai henkinen väkivalta oli yleisin (43 %), lievää fyysistä väkivaltaa esiintyi 32 prosentissa tapauksista. Huomionarvoista on, että 76 prosentissa väkivaltatilanteista tekijä oli päihtynyt.
Ensihoitajat kohtaavat väkivaltaa useimmiten ambulanssissa (38 %) ja yksityisasunnoissa (30 %). Tilanteista suurin osa ilmoitettiin työnantajan edustajalle (77 %), poliisiin otettiin yhteyttä 15 prosentissa tapauksista.
Väkivaltaa ja sen uhkaa ei tule hyväksyä missään olosuhteissa
Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoinnin ja tilastoinnin piirissä on nykyään laajasti Suomen ensihoitopalvelut. Tilastointia on tehty vuodesta 2014 lähtien. Tiedonkeruun ja raportoinnin kehittämisessä on tärkeä huomioida eri toimijoiden ja ohjelmistotoimittajien välinen yhteistyö sekä henkilöstön koulutus, työturvallisuusohjeiden päivittäminen sekä raportoinnin tärkeyden korostaminen.
Jukka Lehtola toteaa, että hyvinvointialueuudistuksen jälkeen käytettävissä järjestelmissä on tapahtunut yhdenmukaistumista ja se on osaltaan helpottanut ilmoitusten tekemistä.
”Valtaosalla alueista on käytössä HaiPro- ilmoituskananava uhka-ja väkivaltatilanteisiin. Kumppanuusverkoston vuodesta 2014 keräämät tilastotiedot eivät kuitenkaan kaikilta osin ole yhteensopivia HaiPron keräämän tiedon kanssa ja aiemmin kerättyä ja tilastoitua tietoa jää puuttumaan.”
Jo olemassa olevien sähköisten potilastietojärjestelmien hyödyntämiseen Lehtola ei pysty valtakunnan tasolla ottamaan kantaa, mutta Uudenmaan alueella ilmoitusten tekemistä Merlot Medi- ensihoidon sähköiselle kirjaamisalustalle on aikanaan selvitelty, mutta päätetty jättää toteuttamatta.
”Asiassa on aina se puoli, että nämä ovat työturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia, joissa työantajilla on omat prosessinsa ja vastuunsa ja niistä myös pitää tarpeellisten tahojen saada heräte.”
Lehtola kannattaa kuitenkin käytössä olevien järjestelmien hyödyntämistä. Esimerkiksi joillain alueilla on käytössä QR-koodisysteemi ja hän kannustaakin kaikkia alueita pohtimaan ratkaisuja, joilla ilmoituskynnystä saadaan madallettua.
”Olennaista on, että ilmoituksen uhka- ja väkivaltatilanteista voi tehdä tavalla tai toisella HETI tilanteen jälkeen kentällä.
”Lähtökohtainen oletus on se, että kerätyissä tilastoissa näkyy ainoastaan ”jäävuoren huippu”. Työturvallisuus ja nollatoleranssi ensihoitajia kohtaan kohdistuvaan väkivaltaan lienee kaikkien ensihoidon toimijoiden prioriteettina. Raportointi ja ilmoitukset kohdatuista uhka- ja väkivaltatilanteista tuovat näiden olemassaolon näkyviin ja siksi niistä olisi tärkeää muistaa aina ilmoittaa matalalla kynnyksellä”, Jukka Lehtola painottaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
