Paula Korpi opiskeli valmennus- ja koulutusyritys Verutumin Lähiesimiestyön ammattitutkinnon, joka laajuus oli 150 opintopistettä.
Ensihoitajan kenttätöitä 20 vuotta tehtyään Paula Korpi törmäsi monelle hyvin tuttuun asiaan. Takana oli tuttu skaala tehtäviä, perhe eli ruuhkavuosia ja kokonaisuus alkoi käydä raskaaksi. ”Lapsetkin huomauttelivat usein, että aina kun meillä on jotakin, niin olet töissä”, Korpi sanoo.
Kuin tilauksesta hänen silloinen työnantajansa Pohjanmaan pelastuslaitos haki ensihoidon esimiestä, jonka tehtävänä oli tehdä hallinnollisia töitä virka-aikana. Pienenä yllätyksenä itselleenkin Korpi haki tehtävää ja tuli valituksi. Monitahoinen työ sisältää muun muassa työvuorolistojen tekoa ja henkilöstöhallintaa.
Pitäisi kouluttautua
Uusi rooli pisti miettimään, että jotakin koulutustakin tulisi hankkia. Korven kaveri vinkkasi Verutumin Valmentava johtaminen ensihoidossa -koulutusta, joka alkoi tuntua nopeasti omalta.
”Halusin koulutukseen, joka oli suunnattu ensihoidon ihmisille, joten tämä kurssi oli kuin minulle tehty.”
Kollegojen kesken
Samalle kurssille tuli ensihoidon esimiehiä, kenttäjohtajia ja mestareita ympäri Suomen. ”Oli mielenkiintoista, kun vertailimme toistemme työkokemuksia, ja puhuimme kaikki heti samaa kieltä. Alkoi 1,5 vuoden rupeama, jossa oli tarkoitus pitää joka kuukausi 1-2 päivän lähijakso, mutta korona sotki sen. Lopulta koulutuksia vedettiin paljon Teamsin välityksellä.
Paljon irti luennoilta
Verutumin kouluttajat olivat opettajataustaisia tai oman aihealueensa ammattilaisia, kuten hoitoalalta, liiketaloudesta tai juridiikasta. Korpi piti luentoja hyvinä. Ne oli räätälöity ensihoitoon. ”Esimerkiksi juristin pitämällä luennolla aihetta käsiteltiin nimenomaan ensihoidon näkökulmasta. Ne synnyttivät myös alan väen kesken paljon keskusteluja ja sain niistä paljon irti.”
Vertaistukea
Pienryhmäkeskustelut antoivat paljon. ”Kun kerroin kokemistani haasteista, saatoin ymmärtää, että haaste on maanlaajuinen.”
Esimerkiksi resurssivajeen, vähäisen rahan ja aikapulan tuntevat kaikki ja sen, että raameissa pysyminen mahdollistaa lähinnä pienten palojen sammuttamisen.
Keskusteluista nousi myös ideoita ja kotiin viemisiä. Joitakin haasteita Korpi pystyi ratkaisemaan muualta kuultujen kokemusten perusteella tai joitakin muualla hyväksi havaittuja käytänteitä hän pyrki ajamaan läpi omassa organisaatiossaan.
Uusia eväitä
Työpaikoilla koulutettavat saivat sparrausta nimetyiltä mentoreiltaan. Heidän kanssaan käytiin läpi muun muassa koulutuksen aikaisia tehtäviä.
”Koulutus kokonaisuudessaan antoi eväitä moniin asioihin, kuten henkilöstön kanssa kommunikointiin, viestinnän tärkeyteen ja arjen toimintaan.”
Viisi vuotta takana
Korpi on työskennellyt ensihoidon esimiehenä nyt viiden vuoden ajan. Pelastuslaitos-työnantaja vaihtui Pohjanmaan hyvinvointialueen akuuttisairaalaan kuuluvaksi vuonna 2022. Pelastuslaitos tuli hyvinvointialueelle perässä vuotta myöhemmin.
”Ensihoito toimii kuitenkin fyysisesti pelastustoimen asemilla ja koen, että tällä meidän kuuluukin olla”, Korpi sanoo.
Pohjanmaan hyvinvointialueen suurimmat kunnat ovat Vaasa, Pietarsaari ja Närpiö. Alueella päivystää jatkuvasti 13 hoitotason ambulanssia, minkä lisäksi alueella on 2 perustason päiväautoa.
Pari kiperää kysymystä
Jos saisit ratkaista yhden esimiestyötä hankaloittavan ongelman, niin mikä se olisi?
– Esihenkilöille lisää resursseja, aika ei riitä hoitamaan kaikkea. Henkilöstömäärä on suuri jokaista esihenkilöä kohden.
Mikä on esimiestyön A-tehtävä ja D-tehtävä?
– A-tehtävä on olla läsnä henkilöstölle. Avustaa heitä päivittäisissä asioissa. Hoitaa minulle kuuluvat hallinnolliset asiat, kuten työvuorolistojen teko, lomasuunnittelu, resurssien riittävyys jne.
D-tehtävä on operatiiviset asiat, emme tiedä mitä kentällä tapahtuu. Aikaa vievät selvittelyasiat, sillä isossa organisaatiossa ei aina tiedä mihin ottaa yhteyttä eri asioiden tiimoilta.
Teksti Marko Partanen
