Huomioita sairaalakaasujen logistiikan varmistamiseen

Sairaalakaasujen, erityisesti hapen huoltovarmuus ja materiaalinen varautuminen ovat tutkimuksellisesti edelleen selvästi aliedustettuja.

Sairaalakaasuja käytetään sairaaloissa monenlaisiin tarkoituksiin, ja useissa hoitotoimenpiteissä sairaalakaasut ovat elintärkeitä. Potilashoito ei kuitenkaan ole ainoa alue, jossa sairaalakaasuja tarvitaan. Niitä hyödynnetään myös diagnostiikassa, erilaisissa laboratoriotoiminnoissa sekä sairaala-apteekin käyttötarkoituksissa.

Tapio Winqvist perehtyi Kriisinkestävä sosiaali- ja terveydenhuolto YAMK-koulutusohjelman opinnäytetyössään keskeisten sairaalakaasujen logistiikkaan ja kehitti arviointilomakkeen kaasulogistiikassa huomioitavista seikoista normaaliolojen sekä poikkeusolojen häiriötilanteisiin varautumiseksi.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Aiempi tutkimustieto arviointilomakkeen taustana

Sairaalakaasujen logistiikan varautumisen arviointilomakkeen kehittämisen taustaksi Winqvist (2025) toteutti kirjallisuuskatsauksen, jota ohjasi tutkimuskysymys ”Millaisia asioita tulee huomioida sairaalakaasujen logistiikassa?” Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin lopulta 36 tutkimusta, säädöstä ja ohjetta, jotka valittiin huolellisen lukemisen, analysoinnin ja sisällöllisen karsinnan perusteella.

Selvisi, että aiheesta on saatavilla vain vähän suoraa tutkimustietoa tai ohjeistusta. Sairaalakaasuja koskeva tutkimus ja ohjeistus keskittyy vahvasti potilastyöhön, erityisesti hapen käyttöön. Merkittävä osa löytyneistä tutkimuksista liittyi koronapandemian aikaan (alkaen vuodesta 2020), jolloin etenkin globaalissa etelässä esiintyi vakavia ongelmia hapen saatavuudessa. Tähän liittyen tehtiin runsaasti tutkimusta pandemian aikaisista hapenjakelun haasteista.

Aiempia tutkimuksia sairaaloiden ja hoitolaitosten varautumisesta erilaisiin häiriötilanteisiin ja suuronnettomuuksiin oli löydettävissä enemmän. Näitä tutkimuksia sisällytettiin myös kirjallisuuskatsaukseen, sillä niiden esittämät varautumisen ja erityisesti materiaalisen varautumisen periaatteet ovat sovellettavissa sairaalakaasujen logistiikan turvaamiseen.

Arviointilomakkeen muotoilu

Arviointilomakkeen kehittämisessä tehtiin monia sisällöllisiä valintoja. Ensinnäkin arviointilomake suunnattiin hoitolaitoksen yleisjohdon tai materiaali-/logistiikkahallinnon ylemmän johtoportaan työkaluksi. Pohjana toimivat kirjallisuuskatsauksen tulokset, jotka jaettiin neljään teemaan: ylikansalliset ja kansalliset ohjeet, varautuminen kuormitustilanteisiin terveydenhuollon laitoksissa, logistiikka ja varautumisen logistiikka järjestelyt ja sairaalakaasut ja niiden käyttötarkoitukset ja ominaisuudet. Näitä teemoja hyödynnettiin arviointilomakkeen suunnittelussa.

WHO:n All Hazards Approach -mallin ohella useissa tutkimuksissa ja ohjeissa nousi keskeisesti esiin 4S-malli (Kelen & McCarthy, 2006). Tämän mallin neljä S-kirjainta muodostuvat sanoista System (järjestelmät), Space (tilat), Staff (henkilöstö) ja Supplies (tarvikkeet ja materiaalit), jotka määrittelevät varautumisen keskeiset osa-alueet organisaatiossa, esimerkiksi terveydenhuollon laitoksissa ja eri toimintayksiköissä. 4S-malli on selkeä ja käytännönläheinen työkalu, jonka vahvuus on sen yksinkertaisessa rakenteessa. Lähes kaikki varautumista koskeva ohjeistus on jäsenneltävissä ainakin yhteen sen neljästä teemasta. Mallin kategorinen luonne tekee siitä helposti hahmotettavan ja sovellettavan eri tilanteisiin, ja siksi mallia päätettiin hyödyntää myös kehitettävän arviointilomakkeen pohjana.

Arviointilomakkeen sisällöllisessä muotoilussa ja ulkonäössä huomioitiin Thomassen ym. 2011 kuvaamat hyvän tarkastuslistan ominaisuuksien kriteerit. Muodoksi valikoitui Scrivenin (2007a, 2007b) johdattelemana Criteria of merit (COM) -tyylinen tarkastuslistamainen muotoilu. Arviointilomakkeessa hyödynnetään muokattua COM-tyyppistä asteikkoa, jossa arviointi esitetään sekä prosenttilukuina että sanallisina kuvauksina. Lisäksi arviointia tuetaan visuaalisella värikoodauksella, joka havainnollistaa varautumisen astetta. Rakenteellisesti lista on muistilistan tyyppinen, jossa arviointikohteet ovat teemoitettu 4S-mallin mukaisesti. Yksittäisten arviointikohteiden käsittelyjärjestyksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta itse arvioinnin suorittamiseen, vaan arviointilomakkeen voi käydä läpi vapaamuotoisessa järjestyksessä.

Arviointilomakkeen sisältö

Opinnäytetyön tuloksena syntynyt sairaalakaasujen logistiikan varautumisen arviointilomake pitää sisällään 24 eri arviointikohdetta. Varautumisen astetta arvioidaan viisiportaisesti (ei ole (0 %) / aloitettu (alle 25 %) / kesken (25–75 %) / lähes valmis (75–99 %) / valmis (100 %). Lisäksi vaihtoehtona on ”ei koske hoitolaitosta”.

Arviointikohteet ja niiden 4S-mallin mukaiset teemat:

1. Organisaation johdon sitouttaminen varautumisen suunnitteluun, huoltovarmuuteen ja jatkuvuudenhallintaan (System)
2. WHO:n EDRM (Health Emergency and Disaster Risk Management Framework) kehyksen tai vastaavan mallin huomiointi varautumisen suunnittelussa (System)
3. WHO:n ”All hazards approach” konseptin soveltaminen sairaalakaasujen huoltovarmuuden riskinarviossa ja varautumisen suunnittelussa (System)
4. Kriittisten palveluiden määrittäminen organisaatiossa (System)
5. Kriittisten tukipalveluiden määrittäminen organisaatiossa (System)
6. Varautumisvelvollisuuden huomiointi palvelujen tuottamiseen mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa (System)
7. Sairaalakaasujen omavaraisen tuottamisen mahdollisuuksien arviointi (System, Supplies)
8. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen hintojen nousuun varautumiseksi poikkeusolojen varalle (System, Supplies)
9. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen käytön tilantarpeen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa (System, Space)
10. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen käytön erikoishenkilöstön turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa (System, Staff)
11. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen käytön tarvitseman kulutusmateriaalin turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa (System, Supplies)
12. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen käytön vaatiman huollon, vauriokorjauksien ja varaosien varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa (System, Space, Supplies)
13. Riittävä budjetointi sairaalakaasujen kuljetuslogistiikan turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa (System, Supplies)
14. Hoitolaitoksen tarvitsemien tilojen varaaminen käyttöön poikkeusoloissa (System, Space)
15. Hoitolaitoksen kaasulogistiikan tarvitseman henkilöstön varaaminen (VAP) käyttöön poikkeusoloissa (System, Staff)
16. Hoitolaitoksen kaasulogistiikan tarvitseman materiaalin kuten ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen käyttöön poikkeusoloissa (System, Stuff)
17. Useiden sairaalakaasujen toimittajien varmistaminen huoltovarmuudessa (System, Supplies)
18. Sairaalakaasujen toimittajien sitominen varautumiseen kaikissa olosuhteissa sopimuksin (SOPIVA) (System, Supplies)
19. Sairaalakaasujen kuljetuslogistiikan resilienssin arviointi kaikissa olosuhteissa (System, Supplies)
20. Sairaalakaasujen kuljetuslogistiikan resilienssin varmistaminen kaikissa olosuhteissa (System, Supplies)
21. Sairaalakaasujen säännöstelyn suunnittelu poikkeusoloissa (System, Supplies)
22. Monipuolinen sairaalakaasujen syöttölähteiden käytön huomiointi hoitolaitoksen kiinteistössä (System, Staff)
23. Sairaalakaasujen jakelujärjestelmien kunnon riittävä varmistaminen hoitolaitoksen kiinteistössä (Space, Supplies)
24. Sairaalakaasujen jakelujärjestelmän riittävän huoltovälin huomiointi (Space, Supplies)

Arviointilomakkeen täytettävä versio on saatavilla Winqvistin (2025) opinnäytetyöstä (liite 1).

Johtopäätökset

Ihannetilanteessa arviointilomakkeen kehittäminen ei rajoitu sen suunnitteluun ja kokoamiseen, vaan siihen sisältyy käytännön pilotointi ja kehittäminen käyttäjäpalautteen perusteella. Tämä mahdollistaa sen, että työkalun toimivuutta voidaan arvioida todellisissa käyttöympäristöissä, joissa saadaan esiin mahdolliset epäselvät ohjeistukset, puutteelliset kriteerit tai käytettävyyttä heikentävät rakenteelliset haasteet. Tällaiset pilotoinnit muodostavat myös jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Tässä artikkelissa kuvattua arviointilomaketta voisi kutsua myös tarkastuslistaksi. Terveydenhuollossa tarkastuslistat mielletään usein suorittavan tason tai työnjohdon välineiksi. Erityisesti kiireisissä ja kuormittavissa tilanteissa tarkastuslistat tukevat henkilöstöä vapauttamalla kognitiivista kapasiteettia ja vähentämällä muistikuormaa. Tarkastuslistojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain suorittavaan portaaseen, vaan niitä voidaan hyödyntää kaikilla terveydenhuollon tasoilla ja eri toimintaympäristöissä. Myös organisaation johto ja hallinto voivat käyttää tarkastuslistoja toiminnan suunnittelussa, organisoinnissa sekä laadun ja turvallisuuden varmistamisessa.

Yleisesti erilaiset varautumisen arviointilomakkeet ja muut olennaisten huomioitavien seikkojen koonnit voivat toimia osana laajempaa kokonaisuutta, joka tukee organisaatioiden häiriönsietokykyä. Winqvistin (2025) opinnäytetyönään kehittämässä arviointilomakkeessa on tunnistettavissa yleisiä varautumisen ja materiaalisen varautumisen periaatteita, mikä tekee arviointilomakkeesta monikäyttöisen työkalun. Arviointilomaketta voi muokattuna soveltaa myös muuhun materiaaliseen varautumiseen terveydenhuollossa, joten sen hyödyntämismahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan sairaalakaasujen logistiikkaan.

Lopuksi on todettava, että vaikka sairaalakaasuista, erityisesti hapesta, on olemassa runsaasti tutkimusta potilastyön näkökulmasta, niiden huoltovarmuus ja materiaalinen varautuminen ovat tutkimuksellisesti edelleen selvästi aliedustettuja. Esimerkiksi hapen logistiikan häiriönsietokykyä olisi tarpeen tarkastella tarkemmin ja huomioiden sekä tekniset että organisatoriset haasteet. Lisäksi muidenkin potilashoidossa olennaisten kaasujen, kuten hiilidioksidin, lääkkeellisen ilman ja paineilman, logistiset riskit ja varautumismallit ovat vielä pitkälti tutkimatta.

Kirjoittajat:
Tapio Winqvist, väestönsuojelun suunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lähteet:

• Winqvist T. 2025. Hoitolaitoksen sairaalakaasujen logistiikan varmistaminen normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
• Kelen GD, McCarthy ML. 2006. The science of surge. Academic Emergency Medicine. 2006;13:1089–1094. doi:10.1197/j.aem.2006.07.016
• Scriven M. 2007a. Key Evaluation Checklist.
• Scriven M. 2007b. The logic and methodology of checklists.
• Thomassen Ø, Espeland A, Søfteland E, Lossius HM, Heltne JK, Brattebø G. 2011. Implementation of checklists in health care; learning from high-reliability organisations. Scandinavian journal of trauma, resuscitation and emergency medicine. 2011;19:53. doi: 10.1186/1757-7241-19-53.