Hyvinvointialue - uhka vai mahdollisuus? Ensihoidon aluevaltuutetut Johanna Sorri, Rami Rive ja Jarmo Tanninen vastasivat.
Kolme ensihoidon aluevaltuutettua vastaa kolmeen Pelastustiedon kysymykseen.
Kysymykset:
Hyvinvointialueen uhka ensihoidolle?
Hyvinvointialueen mahdollisuus ensihoidolle?
Mikä tulisi saattaa heti kuntoon ensihoidossa?
Sami Rive
Ensihoitopäällikkö, Päijät-Sote, Akuutti24
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Aluevaltuutettu, Kokoomus
asiakas- ja osallisuuslautakunnan vpj
1. Ensihoidon kehittäminen ja synergia soten kokonaisuudessa on hyvin pitkällä, ja akuuttitoiminta on yhtä isoa kokonaisuutta. Uhkana näen, että asukkaita palveleva akuuttihoidon kokonaisuus hajoaa, ja ensihoito osittainkin eriytyy muusta soten toiminnasta poliittisen päätöksen seurauksena. Myös joidenkin alueiden runsaasti alijäämäisen talous on uhka.
2.Ensihoito voi nivoutua entistä enemmän osaksi soten kokonaisuutta. Tällöin henkilöstöä, palveluja ja toimintaa on helpompi koordinoida, tuottaa ja kehittää – osin jopa uudella tavalla. Keskiössä ovat asukkaat moninaisine tarpeineen. Tulisiki tehdä enemmän yhteistyötä soten sisällä, mutta myös muiden viranomaisten kesken.
3. Työntekijöiden henkilöstöhallintoasiat tulee olla kunnossa. Johtamisen rakenne, esihenkilöasiat, palkanmaksu, henkilöstöetuihin ja näiden asioiden tietohallintoon liittyvät
asiat on saatava heti kuntoon. Alueiden toiminta tulee käynnistää yhdenvertaisin eduin ja velvoittein. Siten turvataan työrauha.
Johanna Sorri
Ensihoitaja, Hyrynsalmen ensihoito
Kainuun hyvinvointialue
Aluevaltuutettu, Keskusta
1. Tällä hetkellä näen rahoituksen riittävyyden isoimpana uhkana. Lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat alijäämäisillä budjeteilla, Kainuussa -33M€. Edessä lienee sopeutuksia, jotka väistämättä koskevat myös ensihoitoa. Vähemmällä rahoituksella saadaan liikkeelle vähemmän
ambulansseja hoitajineen.
2. Alussa meillä on hieno mahdollisuus kehittää kotiin vietäviä palveluja. Koen ne tärkeiksi maakunnassa, jossa iso osa väestöstä asuu hajallaan. Seiniin meidän ei pidä rakastua, uskon että liikkuvat palvelut ovat tulevaisuutta. Ensihoidon kiireettömien tehtävien läpikäynti puhelimitse tuo tutkitusti säästöjä ja oikea-aikaista hoitoa.
3. Kainuussa tulisi ensimmäisen vuoden aikana parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta. Koen, että ensihoito on vähän kuin perusterveydenhuollon jatke. Kun omalta terveysasemalta ei saa apua, soitetaan 112, mikä oikeastaan on ensihoidon häiriökysyntää.
Jarmo Tanninen
Ensihoitaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Aluevaltuutettu, SDP (sitoutumaton)
hyvinvointi- ja terveyslautakunnan jäsen
1. Uhkana on rahoitusmallin vinouma alussa. Se vie alueen kovalle kulukuurille, ja vaikuttaa myös ensihoidon palveluihin. Ensimmäisenä vuotena investointeja karsitaan kovalla kädellä, eikä kehitystyöhön riitä juurikaan rahaa. Kaluston ja kiinteistöjen korjausvelka kasvaa suureksi.
2. Kun omistajaohjaus siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle, valtion ”leveät hartiat” varmistavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut alueellemme, jota rasittavat muuttotappio ja ikääntyvä väestöpohja. Ensihoidossakin joudutaan pohtimaan ratkaisuja riittävien, laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan vakaa ja vahva omistajaohjausmalli.
3. Ensihoidon palvelutasopäätös tulisi saada maaliin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Se ohjaa palveluja jatkossa ja tuo johtamisjärjestelmään kauan kaivattuja muutoksia, ja siten voidaan taata ensihoidon laadukkaiden palvelujen kehittyvän.
Teksti Kerttu Partanen
