Oululainen Petri Roivainen valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2023. Hän sanoo olevansa tunnustuksesta hämmentynyt ja otettu. Siltikin, vaikka on tarjoillut lääkkeitä suomalaisen ensihoidon ruuhkautumiseen ja kustannusten nousuun.
”Olen hämmentynyt ja todella otettu valinnastani vuoden ensihoitajaksi. Oli hienoa, että saimme näin hienon tunnustuksen tänne Pohjois-Suomeen pitkäjänteisestä työstä, mitä olemme ensihoidossa kaikilla tasoilla tehneet”, Roivainen sanoo.
Hänen mukaansa kautta Suomen ensihoitajien panos hätätilapotilaiden hoitamisessa mutta myös kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnissa on erittäin tärkeä. Onkin mielenkiintoista, että aikanaan Roivainen antoi oman panoksensa käytännön ensihoidossa nimenomaan kriittisten potilaiden hoidossa, mutta käytännön ensihoitotyön jo jäätyä taakse, hän tutki ja väitteli nimenomaan kiireettömien potilaiden parhaaksi tehtävästä työstä.
Pakko muuttua
Roivainen väitteli viime vuonna (2022) kiireettömille ensihoitopotilaille puhelimessa tehtävästä hoidon tarpeen arviosta. Tulokset ovat huikeita. Niitä on jo käytetty perusteena jo monella hyvinvointialueella, kun on haluttu puuttua ruuhkautuneeseen ensihoitoon.
Roivainen toivoisi, että väitöstutkimuksesta voisi hyötyä mahdollisimman moni.
”Ensihoidon ja päivystyksen jatkuvasti lisääntyvät tehtävämäärät ja alati niukkenevat resurssit pakottavat terveydenhuollon muutamaan totuttuja malleja. Näyttäisi sille, että puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi voi vähentää ensihoidon ja päivystyksen tehtäviä ja usein potilaat ovat tyytyväisiä, kun saavat avun jo puhelimessa. Tulosten perusteella näyttää myös sille, että tällä toiminnalla voitaisiin osittain leikata jatkuvasti kasvavaa ensihoidon kulurakennetta”, Roivainen sanoo.
Väitös käynnistyi nopeasti ja se eteni maaliinsa 4,5 vuodessa. ”Matka oli todella mielenkiintoinen. Sain työskennellä huippuosaajien kanssa tutkimusryhmässäni. Iso kiitos kuuluu Professori Maria Kääriäiselle, Professori Tero Ala-Kokolle ja Tohtori Marko Hoikalle, Oulun Hätäkeskukselle sekä Kainuun päivystykselle ja ensihoidolle.
Hoitoketjut sujuvimmiksi
Eikä siinä vielä kaikki. ”Tässä kokonaisuudessa olisi vielä paljon tutkimista. Sellainen tutkimustyö olisi arvokas, jossa etsittäisiin laadukkaita keinoja, joiden avulla edistettäisiin hoitoketjujen sujuvoittamista”, Roivainen sanoo.
Hänen mielestään potilaiden tulisi saada aina oikea hoitoonohjaus ensikontaktin perusteella, olipa se puhelinsoitto, päivystys tai ensihoito. Roivainen tutkisi lisää myös maamme terveydenhuollon kustannusten ja resurssien jakaantumista todellisten potilaskontaktien mukaan. ”Tällä hetkellä se on vaikeaa, koska kustannukset jakaantuvat hyvin monella eri tavoin”.
Vaikein päätös
Roivaisen työuransa vaikein päätös oli siirtyä FinnHEMS 50 -lääkärihelikopterin ensihoitajan työstä opettajan päivätyöhön. ”Päätöstä helpotti se, että minua odotti loistava työpaikka. Olen nyt saanut opettaa tulevia alan huippuammattilaisia tähän tärkeään ammattiin.” Roivainen työskentelee Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon yliopettajana.
Helikopterityössä parasta oli tiivis tiimityö. Roivainen näki ja koki aitiopaikalta suomalaisen lääkärikopteritoiminnan murroksen. Hän aloitti tuki- ja keräysvaroin operoineessa SEPE-kopterissa, joka oli nimetty kirjainlyhenteen mukaan: Sammuttaa, Etsii, Pelastaa, Ensihoitaa. Kun Roivainen lopetti kopterissa, sen nimi oli muuttunut FinnHEMS 50:ksi, joka keskittyi pelkkään ensihoitoon, ja se kustannettiin valtion rahalla.
”Rahoituspohjan varmistumisen jälkeen toiminta muuttui koordinoidummaksi ja toimintaa voitiin alkaa kehittämään pitkäjänteisesti.”
Teksti Marko Partanen
Kuvat Mika Vallineva
