Ensihoito 10.2.2025

Korkeariskiset tajuttomuustehtävät vähenivät uusien häkeohjeiden myötä

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköille tulleet korkeariskiset tajuttomuustehtävät perattiin ennen ja jälkeen hätäkeskuksessa tehdyn uudistuksen.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköille tulleet korkeariskiset tajuttomuustehtävät perattiin ennen ja jälkeen hätäkeskuksessa tehdyn uudistuksen.

Ville-Markku Mestilän ja Arttu Pulkkisen ensihoitaja AMK -opinnäytetyössä tarkasteltiin ensihoitoanalyysien osuvuutta, kun hätäkeskuspäivystäjä hälyttää ensihoidon yksiköt korkeariskiselle tajuttomuustehtävälle (702A/B).
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka paljon marraskuussa 2023 tullut hälytyskriteeristön muutos ja hätäkeskuspäivystäjien oma harkinta vaikuttavat korkeariskisellä 702-tehtäväkoodilla tulleiden hälytysten määrään. Aineistona olivat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtävät, jolloin kuljettamatta jättämiskoodin tarkastelu oli selvempää.

Molemmin puolin muutosta

Tajuttomuustehtäviä tarkasteltiin sekä puoli vuotta ennen että puoli vuotta jälkeen, kun Hätäkeskuslaitoksessa otettiin käyttöön uudet hälytyskriteerit. Uusien kriteerien myötä hätäkeskuspäivystäjien oma harkinta lisääntyi riskinarviota tehdessä. Opinnäytetyössä arvioitiin järjestelmän toimivuutta, ei päivystäjien ammattitaitoa.
Muutosta todennettiin vertaamalla tehtävämääriä sekä kuljetuskoodien ja kuljettamatta jättämiskoodien suhdetta Merlot Medi -tietokannasta saaduilla tiedoilla. Yksittäisiä potilastietoja tai tehtävän tarkempia tietoja ei tarkasteltu, jolloin opinnäytetyöstä muodostui kvantitatiivinen tilastokatsaus, eikä eettistä ennakkoarviointia tarvinnut hakea.

Ennen muutosta

Ennen hätäkeskusmuutosta -jaksolla tutkimukseen päätyi 696 korkeariskistä (A/B) tehtävää, joista 62,1 prosenttia (432 kpl) päätyi potilaan sairaalaan kuljettamiseen, loput jätettiin kuljettamatta. Kaikista sairaalaan kuljetetuista 7,8 prosentista (54 kpl) potilaista kuljetettiin annetulla tajuttomuuskoodilla. Yleisimmät kuljetuskoodit olivat myrkytys (20,1 %) ja yleistilan lasku (18,4 %). Yleisimmät kuljettamatta jättämiskoodit olivat ei tarvetta, ei suostu ja ei potilasta.

Muutoksen jälkeen

Hätäkeskusmuutoksen jälkeen -jaksolla korkeariskisiä tajuttomuustehtäviä oli 408 kappaletta. Näistä 64,2 prosenttia (262 kpl) kuljetettiin sairaalaan, loput jätettiin kuljettamatta. Kaikista potilaista 8,4 prosenttia (34 kpl) kuljetettiin annetulla tajuttomuuskoodilla. Kuljetuskoodeista yleisimmät olivat yleistilan lasku (23,5 %) ja myrkytys (15,4 %). Kuljettamatta jättämiskoodeista yleisimmät olivat ei tarvetta ja ei potilasta.

Tehtävämäärä muuttui eniten

Tajuttomuus on kuljetuskoodina harvinainen, mutta kuljetuskoodiksi se valikoituu suhteessa yhtä usein uusien hätäkeskusohjeiden jälkeen kuin sitä ennenkin. Selkein ero oli tajuttomuuskoodilla tulleiden tehtävien määrässä. Uusien häkeohjeiden jälkeen korkeariskisellä tajuttomuuskoodilla tulleita hälytyksiä oli 41,3 prosenttia vähemmän. Muutos selittynee sillä, että hätäkeskuspäivystäjät tekevät enemmän tarkentavia kysymyksiä kuin aiemmin ja siten tilannetieto potilaan luota selventyy tarkemmin.

Oikealla tiellä

ERICA-tietojärjestelmän alkuaikoina tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että tehtävän vakavuutta ja kiireellisyyttä yli- ja aliarvioitiin, mikä johti tehtävämäärien kasvuun ja siten rasitti ensihoitojärjestelmää. Tällöin järjestelmä antoi hätäkeskuspäivystäjälle vähemmän mahdollisuuksia tehdä oman harkinnan mukaisia ratkaisuja kuin nyt. Opinnäytetyön perusteella näyttäisikin, että hätäkeskuspäivystäjien oman harkinnan lisääminen on oikea tie turhien tehtävien vähentämiseksi. 

Teksti Marko Partanen

Teitkö ensihoito-opintoihin liittyvän työn tai muun alaan liittyvän selvityksen?
Oletko tehnyt ensihoito-opintoihin liittyvän työn tai muuan alaan liittyvän selvityksen tai tutkimuksen?
Kerro siitä meille. Jos kirjoitat valmiin jutun, ota yhteyttä ensin toimitukseen, niin annamme vinkkejä. Voit myös kertoa työstäsi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin.
1. Työn nimi ja tekijät?
2. Mitä halusit työlläsi selvittää (tutkimuskysymykset)?
3. Kuvaile otanta: mistä ja miten tiedot on hankittu, vastaajien määrä?
4. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset?
5. Jatkotutkimusaiheet?
7. Linkki työhön, jos se löytyy verkosta.
6. Anna yhteystietosi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Otsikoi sähköpostisi ”ensihoidon opinnäytetyö” tai ”ensihoidon selvitys” ja lähetä se osoitteeseen: toimitus(a)pelastustieto.fi

Lue lisää