Vaikka sydäniskurit ovat yleistyneet julkisissa tiloissa, pelkkä laite ei auta, lisäksi tarvitaan elvytystä. Kuvan defibrillaattori on Kymenlaakson pelastuslaitoksen käytössä.
Tyypillinen sydänpysähdyspotilas on iältään 66-69-vuotias mies, ja suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtuu kotona. Tämä selviää tilastosta, jota Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Siun sote ovat keränneet sydänpysähdyspotilaista vuodesta 2018 alkaen.
Vuosittain maakunnan ensihoitopalvelu kohtaa noin 90 sydänpysähdyspotilasta, joille ensihoitajat aloittavat elvytystoimet. Näistä 80 prosentissa hätäkeskus on tunnistanut, että kyseessä on sydämenpysähdys. Hätäkeskuspäivystäjä antaakin puhelimessa elvytysohjeet valtaosalle soittajista.
Lähes 70 prosenttia sydänpysähdyspotilaista on miehiä. Sydänpysähdyspotilaiden ikähaitari on kuitenkin laaja, vastasyntyneistä yli 90-vuotiaisiin. Ensihoidon kenttäjohtaja Tero Laakkosen mukaan lasten elvyttäminen kenttätyössä on erittäin harvinaista.
”Lasten elvytyksiä ei tule onneksi vastaan joka vuosi.”
Suurin osa sydämenpysähdyksistä, viime vuonna lähes 70 prosenttia, tapahtuu kotona. Viidennes sydänpysähdyksistä tapahtuu julkisilla paikoilla ja joskus sydän voi pysähtyä myös hoitotoimien aikana. Yleisin syy sydänpysähdykseen on sepelvaltimotauti.
Painantakin parempi kuin ei mitään
Elvyttämisessä keskiössä on aika. Ennuste on hyvä, kun joku näkee tai kuulee: tekee havainnon, soittaa hätäkeskukseen ja aloittaa niin kutsutun maallikkoelvytyksen.
”Maallikkoelvytys on hyvin tärkeässä roolissa. Se moninkertaistaa, jopa kaksin-kolminkertaistaa selviämisen mahdollisuudet”, Laakkonen tiivistää. Vaikka hoitoketjussa jokainen lenkki on tärkeä, alkutoimet monesti ratkaisevat.
Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan 80-90 prosentissa tapauksista on aloitettu maallikkoelvytys ensihoidon saapuessa paikalle.
”Elvytystaitoja kannattaa aina kerrata. Elvyttämisellä ei voi tehdä haittaa, eikä sitä voi tehdä väärin. Pelkkä painantakin on parempi kuin ei mitään”, Laakkonen muistuttaa.
Pelkkä sydäniskuri ei auta
Vaikka sydäniskurit ovat yleistyneet julkisissa tiloissa, pelkkä laite ei auta, lisäksi tarvitaan elvytystä. Noin 30 prosenttia pelastuslaitoksen sydänpysähdyspotilaista on ollut iskettävässä alkurytmissä.
Miten potilaiden selviytymistä voitaisiin entisestään parantaa?
”Meidän jokaisen, kansalaisten, kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä”, Laakkonen muistuttaa.
”Elvytysosaamista tulisi lisätä kaikissa ikäryhmissä ja ulottaa elvytyskoulutusta myös lapsille kouluissa. Lisäksi tietoisuutta maallikkoelvytyksen merkityksestä potilaiden selviytymiseen tulisi entisestään lisätä ja samalla kannustaa sekä madaltaa kynnystä aloittaa elvytystoimet. Sydäniskurit ovat turvallisia käyttää myös ilman koulutusta. Samalla korostaisin sitä, että jos potilas ei ole hereillä eikä hengitä normaalisti, tulee aina ensin soittaa 112-numeroon eikä naapurille.”
Maailman elvytyspäivää vietetään lauantaina 16. lokakuuta.
Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Kuva: Teemu Heikkilä
