Simo Tukia tutki YAMK-opinnäytetyössään lääketieteellisten vakiotoimintamenetelmien syntyä, käyttöönottoa ja yhtenäistämisen edellytyksiä suomalaisessa lääkärihelikopteritoiminnassa.
Vakiotoimintamenetelmät ja tarkistuslistat ovat olleet jo pitkään kiinteä osa turvallisuuskriittisiä aloja, kuten esimerkiksi ilmailua. Aikaisemman kansainvälisen tutkimustiedon mukaan vakiotoimintamenetelmiä on tutkittu enenevässä määrin myös ensihoidon kontekstissa. Simo Tukia (2024) tutki Kaakkois-Suomen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään lääketieteellisten vakiotoimintamenetelmien syntyä, käyttöönottoa ja yhtenäistämisen edellytyksiä suomalaisessa lääkärihelikopteritoiminnassa.
Tarkoituksena yhdenmukaistaa ja varmistaa
Vakiotoimintamenetelmällä tarkoitetaan kirjallista ohjetta, jonka tarkoituksena on yksityiskohtaisesti yhdenmukaistaa toiminta jossakin tietyssä tehtävässä ja tarkistuslista on vastaavasti työkalu, johon on järjestelmällisesti kirjattu tehtävän toimintakohdat, jotta kaikki edellytetyt asiat tulee huomioitua. Tarkistuslista on usein osa vakiotoimintamenetelmää.
Myös terveydenhuoltoon on jalkautunut sekä vakiotoimintamenetelmiä että tarkistuslistoja. Esimerkiksi WHO:n julkaisema surgical safety checklist on käytössä maailmanlaajuisesti ja sen on osoitettu vähentävän komplikaatioita ja kuolleisuutta jopa 36 %. Ensihoitoon kytkeytyvä vakiotoimintamenetelmien ja tarkistuslistoihin liittyvä tutkimustieto on painottunut hengitysteiden varmistamiseen, päätöksentekoon ja ventilaattorihoitoon. Aikaisempi tutkimus on myös tunnistanut, että yksikkökohtaisesti kehitetyt menetelmät saattavat erota toisistaan merkittävästi ja toisaalta, samanlaisia vakiotoimintamenetelmiä voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön myös useammassa yksikössä.
Laadullinen haastattelututkimus
Tukian ym. (2024) tutkimuksessa aihetta lähestyttiin laadullisen haastattelututkimuksen keinoin. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten lääkärihelikopteriyksiköiden vakiotoimintamenetelmien syntyyn ja käyttöönottoon? ja Millä keinoilla yksiköiden vakioituja toimintamenetelmiä voidaan yhtenäistää?
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin kevään ja alkukesän 2023 aikana ja sitä varten rekrytoitiin jokaisesta kuudesta lääkärihelikopteritukikohdasta kolme kokenutta ensihoitolääkäriä (n = 18) haastateltavaksi. Haastattelut etenivät teemoittain niin, että jokaisessa teemassa oli ennalta suunnitellut aloituskysymykset, jonka jälkeen haastattelun kulku ohjasi lisäkysymysten muodostumista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lääketieteellisiä vakiotoimintamenetelmiä on laajasti käytössä suomalaisessa lääkärihelikopteritoiminnassa. Niitä pidettiin tärkeinä muun muassa työstä suoriutumisen, työn mielekkyyden sekä potilasturvallisuuden kannalta. Vakiotoimintamenetelmiä ja tarkistuslistoja kehitettiin tukikohdittain ja kehittämistyön aktiivisuudessa kuvattiin olevan vaihtelevuutta tukikohtien välillä. Kehittämistyön pohjana saatettiin käyttää toisesta yksiköstä saatua valmista mallia, jota muokattiin vastaamaan oman yksikön tarpeita. Usean haastateltavan ensihoitolääkärin näkemys oli, että alueelliset eroavaisuudet, maantiede sekä sairaalainfrastruktuuri vaikuttavat siihen, millaisia vakiotoimintamenetelmä tai tarkistuslista tukikohtatasolla on tehty. Kehittämistyön prosesseissa kuvattiin olevan eroavaisuutta myös tukikohtien sisällä. Syyt kehittämistyölle olivat usein melko reaktiivisia, kuten esimerkiksi uusi laite tai ympäristön paine.
Vastaavien vakiotoimintamenetelmien käyttöönotto eri tukikohdissa oli saatettu toteuttaa hyvin eri tavoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan vakiotoimintamenetelmien käyttöönotossa oli hyvin suurta vaihtelevuutta. Toisaalta tutkimusaineistossa toistui myös näkökulma, etteivät kaikki uudet vakiotoimintamenetelmät tarvitse raskasta koulutusta ja läpikäyntiä. Oli kuitenkin huomattavaa, että vastaavien vakiotoimintamenetelmien käyttöönotto eri tukikohdissa oli saatettu toteuttaa hyvin eri tavoin vaatien täysin eri mittaluokan resursseja. Tulokset antoivatkin viitteitä siitä, että mitä laadukkaammin käyttöönotto oli toteutettu, sitä sitoutuneempia ensihoitolääkärit olivat menetelmien käyttöön.
Muun ensihoitokentän koulutus nousi myös toistuvasti tuloksissa esiin. Yksittäisiä vakiotoimintamenetelmiä oli koulutettu ja tuotu näkyväksi myös muulle ensihoidolle ensihoitolääkäreiden toimesta. Pääsääntöisesti kuitenkin koettiin, etteivät lääkärihelikopteriyksiköiden resurssit ole riittävät muun kentän kouluttamiseen, vaikkakin sitä pidettiin tärkeänä. Vakiotoimintamenetelmien jälkiseurantaa oli tämän tutkimuksen tulosten mukaan toteutettu vain yksittäisten menetelmien kohdalla ja siihen toivottiinkin lisäresursseja.
Ensihoitolääkärikunnan yhteenkuuluvaisuutta tulisi lisätä.
Vakiotoimintamenetelmien ja tarkistuslistojen yhtenäistämiseen eri yksiköiden välillä suhtauduttiin lähes poikkeuksetta erittäin positiivisesti. Osa haastatelluista ensihoitolääkäreistä koki, että jo nykyisiä vakiotoimintamenetelmiä voisi yhtenäistää. Suurimpina esteinä yhtenäistämiselle pidettiin toiminta-alue eroja ja sitä, ettei menetelmiä tunneta riittävän hyvin kuin kyseisen yksiköiden sisällä. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhtenäistäminen edellyttäisi kulttuurillista ja rakenteellista muutosta. Tuloksissa nousi toistuvasti esiin, että ensihoitolääkärikunnan yhteenkuuluvaisuutta tulisi lisätä. Tätä pyrkimystä edesauttaisi esimerkiksi valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittäminen.
Johtopäätökset
Tukian ym. (2024) tutkimuksen mukaan lääketieteelliset vakiotoimintamenetelmät ja tarkistuslistat ovat kiistatta kiinteä osa suomalaista lääkärihelikopteritoimintaa. Niiden kehitys, käyttöönotto sekä jälkiseuranta kaipaisivat kuitenkin vielä lisäresursseja sekä selkeää strukturointia. Myös yksiköiden väliset yhteiset menetelmät olisivat mahdollisia, mutta se edellyttäisi selkeää konsensusta siitä, mistä ja miten yhteisiä menetelmiä tulisi kehittää. Tutkimus osoitti lisäksi, että vakiotoimintamenetelmien ja tarkistuslistojen yhtenäistäminen edellyttäisi rakenteellisia uudistuksia, joka yhdistäisi myös ensihoitolääkärikuntaa koko valtakunnan tasolla. Tulevissa tutkimuksissa voisikin selvittää, millainen järjestelmä sekä yhteistyörakenne yhdistäisi nykyistä paremmin lääkärihelikopteriyksiköissä työskenteleviä ensihoitolääkäreitä ja tukisi vakiotoimintamenetelmien laadukasta käyttöönottoa suomalaisessa lääkärihelikopteritoiminnassa.
Kirjoittajat:
Simo Tukia, Ensihoitaja YAMK, tutkimustyön aikoihin HEMS-ensihoitajana Lapin hyvinvointialueella, FinnHEMS51
Hilla Nordquist, dosentti, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuva Marko Partanen
Tutkimuksesta on kirjoitettu tieteellinen artikkeli:
Tukia, S., Pirnes, J., Nurmi, J., & Nordquist, H. (2024). The creation, implementation, and harmonisation of medical standard operating procedures and checklists of Finnish Helicopter Emergency Medical Service units. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 32(1), 66.
Turustu artikkeliin tästä!
