Ensihoito 28.9.2023

Lievissä sähkötapaturmissa ei aina tarvita päivystyskäyntiä

Vammoitta pienjännitetapaturmasta selviytyneen potilaan pitämiselle monitoriseurannassa ole lääketieteellistä perustetta.

Vammoitta pienjännitetapaturmasta selviytyneen potilaan pitämiselle monitoriseurannassa ole lääketieteellistä perustetta.

Vammoitta ja oireitta pienjännitetapaturmasta (<1000 V), esimerkiksi 230V kotitaloussähköturmasta selvinneen potilaan monitoriseurannalle ei ole lääketieteellistä perustetta.
”Potilaita on aiemmin usein seurattu päivystyksissä viiveellä tulevien ongelmien varalta. Kansainvälisen aineiston perusteella tälle ei ole kuitenkaan aihetta, vaan verkkovirran tai sitä matalamman jännitteen kohdalla mahdolliset vammat on arvioitavissa heti tapahtuneen jälkeen. Päivitetty käytäntö tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja on potilaiden edun mukainen”, HUS Akuutin ylilääkäri Janne Alakare sanoo.

Milloin päivystykseen?

Sairaalaan tulee kuljettaa potilaat, joilla on tavattaessa oireita tai löydöksiä. Myös oireettomat suurjännitteelle (≥ 1000 V) altistuneet potilaat sekä kaikki lapset, monisairaat ja ikäihmiset tulee arvioida ja hoitaa päivystyksessä.
”Jos kyseessä ei ole mikään edellisistä vaihtoehdoista eikä iholla ei näy vaurioita ja EKG on normaali, ei päivystyskäyntiä tarvita. Heti tapahtuneen jälkeen tuntuvasta lievästä paikallisesta tikkuavasta tuntemuksesta kontaktikohdan seudussa ei ole huolta, jos muutoin ei viitettä vakavammasta vauriosta todeta”, Alakare sanoo.
Hän tähdentää kertovansa asiasta tuoreimman tiedon perusteella, mutta ensihoidossa tulee edelleen toimia kullakin alueella voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Tarkka dokumentointi ja raportti

Päivystyksessä ensihoidon halutaan kuvaavan tapahtuman mahdollisimman tarkasti. Kuvauksen tulisi sisältää tiedot virtalähteestä, jännitteestä, altistuksen kestosta, onko iho ollut onnettomuushetkellä kuiva, mahdollisesta tajunnanmenetyksestä ja välittömistä oireista tapahtuman jälkeen. Ihon kattava arviointi ja EKG ovat yksittäisistä tutkimuksista tärkeimmät päätöksenteon kannalta, jos ilmeisiä vammoja ei ole seurannut, Alakare kertoo.
”Tarkat kirjaukset ja raportointi ovat ensiarvoisen tärkeäitä sairaalassa riskiä arvioidessamme. Useimmiten nämä ovatkin ensihoidon suullisessa raportissa ja ensihoitokertomuksessa erinomaisesti kuvattu.”

Kotitalousvirtakin voi olla vaarallinen

Vaikka kotitalousvirrasta saadusta iskusta selvitään usein säikähdyksellä, voi siihenkin vakavimmillaan liittyä hengenvaara. Kotitalousvirta saattaa saada aikaan sydämen lihassolujen depolarisaation, joka voi aiheuttaa kammiovärinän.
”Välittömän rytmihäiriöriskin lisäksi myös pienjännite voi aiheuttaa kudosvaurioita. Jos kontakti virtalähteeseen on jatkunut pitkään, voi kudoksiin jakautuva energiamäärä kotitaloussähkölläkin kasvaa suureksi toisin kuin esim. defibrilloinnin yhteydessä, jossa energiamäärä on kontrolloitu. Pitkä altistusvoi aiheuttaa kudosvaurioita sydämessäkin, jos virta on kulkenut rintakehän läpi.”
Tavanomaisissa lyhytkestoisissa kotitaloussähkön sähköaltistuksissa ei kuitenkaan tarvitse epäillä sydämen tai johtoratojen vauriota, jos välittömiä rytmihäiriöitä ei ilmene ja EKG on normaali.

Muutamia tapauksia

HUSin tehohoidossa hoidetaan vuosittain noin 1–5 sähkövammapotilasta. Vakavat vammat liittyvät yleensä suurjännitetapaturmiin ja vaativat useimmiten tehohoitoa.
”Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 2–3 sähkökuolemaa, joista merkittävä osa sattuu nuoren henkilön kiivettyä junan katolle. Nuorten kuolemat suurjännitejohtimen valokaaresta ovat erityisen surullisia, koska ne olisivat olleet vaaran tiedostamisen avulla vältettävissä”, Alakare sanoo.

Sähköiskun saanut saa apua puhelimitse

Ennen päivystykseen lähtemistä kannattaa soittaa Päivystysavun maksuttomaan numeroon 116117, jossa sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arvion, neuvovat oikeaan hoitopaikkaan tai antavat itsehoito-ohjeet.
Jos tapahtumaan liittyy suurjännitevamma, tajunnanmenetys, salamanisku, palovamoja, rintakipua, huonovointisuutta tai huimausta, tulee soittaa 112.
Aikuisen kuivan ihon hetkellinen kontakti kotitalousverkkoon ilman tajunnanmenetystä ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon, jos tapahtumaan ei liity selkeitä oireita eikä ihon vauriota.

Teksti ja kuva Marko Partanen ja Husin tiedote 26.9.2923

Lue lisää