Essi Helenius selvitti opinnäytetyössään mittareita ensihoidon potilasturvallisuuden ja laadun mittaamiseksi. Mittareita on vähän ja osa niistä soveltuu asiaan heikosti.
Sairaalan sisäiseen hoitoon verrattuna ensihoidon potilasturvallisuuden ja laadun tutkimus on ollut niukempaa. Potilasturvallisuuden ja laadun hallinta on kuitenkin keskeinen osa ensihoidon kehittämistä, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan luotettavia ja tarkoituksenmukaisia mittareita.
Essi Helenius toteutti ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyönään Delfoi-tutkimuksen ensihoidon tarkoituksenmukaisimmista potilasturvallisuus- ja laatumittareista.
artikkeli jatkuu
Tutkimuksen tausta
Potilasturvallisuutta ohjaa terveydenhuoltolaki. Tiivistäen, ensihoidossa potilasturvallisuus toteutuu, kun palvelua käyttävä potilas saa tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon turvallisesti, ilman että niistä aiheutuu potilaalle ennakoimattomasti lisähaittaa. Yleisesti potilasturvallisuuteen kuuluu myös hoidon oikea-aikaisuus. Terveydenhuollossa hoidon laatua arvioidaan ensisijaisesti potilaan/asiakkaan näkökulmasta. Jälleen tiivistäen, laadukas ensihoito on potilaan tarpeisiin vastaavaa asiantuntijapalvelua, jossa hoito on tarkoituksenmukaista, vaikuttavaa sekä yhteisten toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaisesti toteutettua.
Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ensihoidossa potilasturvallisuutta ja laatua tarkastellaan yleisimmin aikaviiveitä, potilaiden selviytymisprosentteja sekä haittatapahtumailmoitusten määrää seuraamalla. Varsinaisia ensihoitoon suunnattuja potilasturvallisuus- ja laatumittareita on kuitenkin niukasti. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut vuonna 2019 laatumittariston, jota käytetään ensihoidon palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Kyseinen mittaristo oli myös tämän tutkimuksen lähtökohtana kansainvälisen tutkimustiedon lisäksi.
Delfoi-tutkimuksen kulku
Delfoi on asiantuntijakonsensusmenetelmä. Menetelmä perustuu strukturoituun prosessiin, jossa asiantuntijapaneeliin pyydetyt ja suostuneet asiantuntijat vastaavat kierroksittain kyselyihin. Asiantuntijat saavat nähtäville muiden asiantuntijoiden anonymisoidut vastaukset kunkin kierroksen jälkeen. Tämä mahdollistaa mielipiteiden tarkentumisen ja konsensuksen muodostumisen. Menetelmän vahvuus on kollektiivisessa konsensuksessa.
Heleniuksen (2025) opinnäytetyötutkimuksen Delfoi-asiantuntijapaneeli koostui ensihoidon potilasturvallisuuden ja laadun asiantuntijoista HUS-alueelta. He arvioivat, millaisilla mittareilla ensihoidon potilasturvallisuutta ja laatua on tarkoituksenmukaisinta mitata. Konsensukseksi määriteltiin 75 prosenttinen samanmielisyys vastauksissa.
Ensimmäisen kierroksen kyselyssä oli 44 aiempaan tutkimustietoon ja STM:n vuoden 2019 julkaisuun perustuvaa väittämää. Väittämät jaoteltiin ensihoidon potilasturvallisuutta koskeviin väittämiin ja laatua koskeviin väittämiin. Laatua koskevat väittämät jaoteltiin vielä alakategorioihin, joita olivat ensihoidon operatiivinen toiminta, kustannukset, turvallisuus ja avainprosessit. Vastausasteikkona käytettiin viisiportaista Likert-asteikkoa. Lisäksi ensimmäisessä kyselyssä oli kolme avointa kysymystä, joihin pyydettiin asiantuntijapaneelilta ehdotuksia muista kuin aiemmin kirjallisuudessa tunnistetuista tavoista mitata ensihoidon potilasturvallisuutta ja laatua.
Motivoitunut ja osaava henkilöstö on yksi keskeisimmistä ensihoidon laadun takaajista.
Ensimmäisellä Delfoi-kierroksella konsensus saavutettiin 21 väittämän kohdalla, ja 23 väittämää jatkoi seuraavalle kyselykierrokselle. Lisäksi toisella kierroksella oli 10 uutta väittämää, jotka koskivat mittareita, joita asiantuntijat olivat itse ehdottaneet. Toisella kierroksella konsensus löydettiin 14 väittämän kohdalla, ja ratkaisematta jäi 19 väittämää. Ratkaisematta jääminen tarkoittaa, että asiantuntijoiden vastauksissa oli hajontaa, eikä konsensusta siis löydetty.
Alun perin suunnitelmana oli toteuttaa 3–4 Delfoi-kierrosta, mutta vastausmäärän jäädessä niukaksi tutkimus päädyttiin lopettamaan toiseen kierrokseen. Yksi Delfoi-tutkimuksen suurimmista haasteista eli asiantuntijapaneelin kokoaminen ja sitouttaminen todentui siis tässäkin tutkimuksessa. Alun perin asiantuntijapaneeliin pyydettiin 15 osallistujaa, heistä seitsemän vastasi ensimmäiseen kyselyyn, ja toiseen kyselyyn vastasi enää viisi. Tämä on syytä huomioida tuloksia tulkitessa.
Tulokset
Delfoi-tutkimuksen tulosten mukaan seuraavat mittarit ja indikaattorit ovat tarkoituksenmukaisimpia ensihoidon potilasturvallisuuden ja laadun mittaamisessa:
- Potilaskeskeiset mittarit
– Potilastyytyväisyyskyselyt
– Selviytymisprosentit
– Hoidon vaikuttavuuteen liittyvät tekijät - Palveluntuottajan suorituskykyä kuvaavat mittarit
– Vasteajat
– Avainprosessien toteutuminen
– Hoitoprotokollien noudattaminen - Henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia mittaavat indikaattorit
– Henkilöstön vaihtuvuus
– Koulutuksen ja osaamisen seuranta
– Työtyytyväisyyskyselyt - Turvallisuusmittarit
– Potilasturvallisuusilmoitusten sisällön seuranta
– Haittatapahtumailmoitusten analysointi
– Riskienhallintaan liittyvät indikaattorit
Johtopäätökset
Tutkimustulosten perusteella ensihoidon potilasturvallisuutta ja laatua kannattaa mitata ja arvioida usean erilaisen mittarin yhdistelmällä. Potilastyytyväisyyskyselyt, vasteajat ja potilaiden selviytymisprosentit ovat kriittisiä mittareita ensihoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden arvioinnissa. Lisäksi henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin seuranta tukee laatutyötä, sillä motivoitunut ja osaava henkilöstö on yksi keskeisimmistä ensihoidon laadun takaajista.
Uusina ehdotettuina mittareina nousivat esiin ilmoitusjärjestelmien tarkempi analysointi ja datan yhdistely. Näillä toimilla voitaisiin kehittää riskienhallintaa ja ennaltaehkäistä vaaratilanteita.
On hyvä muistaa, että potilasturvallisuuden ja laadun mittaaminen ensihoidossa on vielä kehittyvä alue. Lisätutkimukset ja eri alueiden kokemukset ovat hyvin tarpeellisia kehittämistyössä, ja myös käytössä olevia mittareita tulisi arvioida säännöllisesti. Tarkoituksenmukaisten mittareiden avulla voidaan tukea ensihoidon kehittämistä ja varmistaa, että palvelut ovat turvallisia ja vaikuttavia sekä potilaille että ensihoitohenkilöstölle.
Kirjoittajat:
Essi Helenius, ensihoitaja YAMK, Kymenlaakson hyvinvointialue
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
