Laura Hollanti selvitti opinnäytetyössään, miten terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy tutkimusjulkaisuissa.
Viime aikoina on toistuvasti uutisoitu, että terveydenhuollon rakennuksiin, kuljetuksiin ja ammattilaisiin kohdistuu nykyisissä konflikteissa tarkoituksellisia iskuja. Maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntyessä ja turvallisuustilanteen kiristyessä myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista jopa sotatilaan vahvistetaan. Terveydenhuollon varautuminen on yhä ajankohtaisempi teema myös tutkimuspuolella. Laura Hollanti selvitti Kriisinkestävän sosiaali- ja terveydenhuollon YAMK-koulutuksen opinnäytetyössään, miten terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy tutkimusjulkaisuissa.
Tausta
Terveydenhuoltoa ja sen ammattilaisia sekä siviilien ja haavoittuneiden oikeutta terveyteen on suojattu kansainvälisellä humanitaarisella oikeudella ja ihmisoikeussopimuksilla. Esimerkiksi Geneven sopimuksessa (1949) selväsanaisesti kielletään iskut terveydenhuoltoon ja sen ammattilaisia vastaan (1). Nämä sopimukset ovat kärsineet eroosion ja vaikuttaa käyneen päinvastoin: terveydenhuollosta on muodostunut sodankäynnin strateginen kohde.
Terveydenhuoltojärjestelmään kohdistetuilla iskuilla on suoran vaikutuksen lisäksi laajempi ulottuvuus: niillä häiritään koko yhteiskunnan toimintakykyä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä (2).
Kirjallisuuden perusteella käännekohdan muodostaa Syyrian sota (2011–). Fouad ym. (2017) mukaan sodan alkuvuosista lähtien Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten hyökkäykset terveydenhuoltoon ja terveydenhuollon ammattilaisia kohtaan ovat olleet osa sodan strategiaa ja keinovalikoimaa. Samaan terveydenhuollon kohteeseen on voitu hyökätä myös toistuvasti, tarkoituksena estää siviilien hoitoon pääsy, lopettaa yksikön toiminta tai pakottaa muuttamaan sen sijaintia. (3.)
Sama huolestuttava kehityskulku jatkuu. Esimerkiksi Venäjä on iskenyt Ukrainassa yli 2200 kertaa terveydenhuoltoon vuosina 2022–2024 (4). Israelin hyökkäysten jälkeen Gazan sairaaloista oli syyskuussa 2024 toiminnassa enää osittain 17 aiemmasta 36 sairaalasta (5). Geneva Academyn (2025) vuosiraportin pääkirjoituksessa todetaan, että iskut terveydenhuoltoon, siviilikohteisiin, nälkiinnyttäminen tai esimerkiksi humanitaarisen avun mielivaltainen kieltäminen tuovat esiin, että kansainvälisten sopimusten perusperiaatteita laiminlyödään ja rikotaan nykyisissä sotatilanteissa avoimesti (6).
Suomen hallitus on antanut 11.9.2025 eduskunnalle esityksen lakimuutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistaudutaan paremmin aseelliseen hyökkäykseen ja tilanteeseen, jossa terveydenhuollon tulee kyetä jatkamaan ja laajentamaan toimintaansa siihen kohdistuvien sotilaallisten iskujen aikana. (7.)
Laura Hollanti (2025) tutki systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla, miten terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy tutkimusjulkaisuissa vuosina 2011–2025. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta kokonaisnäkemys siten, että tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös suomalaisen terveydenhuollon varautumisen, valmiuden ja vasteen rakentamisessa. (8.)
artikkeli jatkuu
Terveydenhuollon sotaan varautuminen tutkimusjulkaisuissa
Hollannin (2025) tutkimuksen aineiston muodostivat 27 vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua. Tulosten perusteella terveydenhuollon sotaan varautuminen näkyi tutkimusjulkaisuissa seuraavissa teemoissa:
1) Terveydenhuollon rooli on muuttunut sodassa strategiseksi kohteeksi
2) Terveydenhuollon painopisteet muuttuvat sodassa merkittävästi
3) Terveydenhuollon palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sodassa
4) Terveydenhuoltoon muodostuu henkilöstövaje sodassa
5) Terveydenhuoltoon muodostuu osaamisvaje sodassa
6) Terveydenhuollolle kriittisten tarvikkeiden (lääkinnälliset laitteet ja lääkkeet) ja sähkön saatavuus vaikeutuu sodassa.
Tarkastellut 27 tutkimusjulkaisua on listattu Hollannin opinnäytetyöraportissa. Raportissa on analysoitu myös tutkimusjulkaisujen laatua ja bibliometrisiä tietoja, ajallista ja maantieteellistä sijoittumista sekä käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Taulukossa 1 on kuvattu keskeiset tulokset teemoittain sekä nostettu esille tuloksista johdettuja varautumishuomioita.
Mietittäväksi
Nykyaikainen sota on laaja-alaista, kompleksista ja kaoottista. Uudet sodat, ei-valtiolliset uhat (kuten terrorismi), valtioiden sisäiset sodat ja rajat ylittävän rikollisuus sekä sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttavat sodan määrittelyä. Sodankäyntiin vaikuttavien yksittäisten osatekijöiden suuri määrä ja vaikeaselkoinen vaikutussuhteiden verkosto tekevät kaiken hahmottamisen taikka hallitsemisen liki mahdottomaksi. (9.)
On selvää, että aseellinen konflikti valtioiden tai ryhmien välillä vaikuttaa myös terveydenhuoltoon. Se nostaa sairastavuus- ja kuolleisuuslukuja sekä sodan aiheuttamien vammojen ja suorien kuolemien vuoksi että välillisesti esimerkiksi väestönsiirtojen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden heikkenemisen vuoksi. Lisäksi sodan on todettu nostavan tartuntatautien riskiä ja vaikuttavan myös mielenterveyteen ja ympäristöturvallisuuteen. (10.)
Terveydenhuoltoon kohdistetuilla iskuilla on laajempi, katalyyttimainen vaikutus. Hyökkäykset lamauttavat yhteiskunnan kriittisiä toimintoja sekä luovat siviiliväestössä hajaannusta, pelkoa ja ahdistusta. Tämä on huomioitava myös kokonaisturvallisuutta mietittäessä ja konkreettisessa varautumistyössä. Myös tähän kokonaisuuteen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää. Laura Hollannin aikomuksena onkin jatkaa aiheen tarkastelua Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Kirjoittajat:
Laura Hollanti, Sosionomi YAMK, kirjoitusvapaalla. Sähköposti: [email protected]
Hilla Nordquist, dosentti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Marko Partanen
Lähteet:
1. Geneven yleissopimus (IV) siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana. (1949, 12. elokuuta).
2. Stahl-Timmins, W., Mahase, E., Hutcheson, M., & Looi, M.-K. (2025). How attacking healthcare has become a strategy of war. BMJ, 391.
3. Fouad, F. M., Sparrow, A., Tarakji, A., Alameddine, M., El-Jardali, F., Coutts, A. P., El Arnaout, N., Karroum, L. B., Jawad, M., Roborgh, S., Abbara, A., Alhalabi, F., AlMasri, I., & Jabbour, S. (2017). Health workers and the weaponisation of health care in Syria: a preliminary inquiry for The Lancet-American University of Beirut Commission on Syria. Lancet (London, England), 390(10111), 2516–2526.
4. World Health Organization. (2025). Three years of war: Rising demand for mental health support, trauma care and rehabilitation.
5. Asmar, I. (2025). The devastating effects of Gaza war on healthcare. East Mediterranean Health Journal, 31(2), 77–78.
6. Geneva Academy. (2025). Annual report 2024.
7. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2025). Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista poikkeusoloihin vahvistetaan.
8. Hollanti, L. (2025). Terveydenhuollon varautuminen sotaan tutkimusjulkaisuissa 2011–2025 (YAMK-opinnäytetyö, Kriisinkestävä sosiaali- ja terveydenhuolto). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
9. Kajanmaa, P. (2021). Sotilasstrategia: Yksinkertainen, vaikea sota. Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotataidon laitos.
10. Dalmacito, A. C. (2023). Prioritizing the healthcare system in times of war. Journal of Public Health, 45(2), 355.
