Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen raskas siirtoyksikkö ristittiin jo suunnitteluvaiheessaan Möhköksi. Sillä hoidetaan samankaltaisia tehtäviä kuin viidellä yliopistosairaaloiden läheisyyteen sijoitetulla tehoambulanssilla.
Oli maanantai-ilta tammikuussa 2018. Etelä-Pohjanmaalla etsittiin väkeä, joka varustelisi ambulanssin Seinäjoen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolta lähtevää siirtoa varten. Osastolta oli lähdössä kiireellinen hoitolaitossiirto, johon tuli sisällyttää korkeataajuushengityskonehoito (HFO, high frequency oscillatory ventilation) sekä typpihoito.
Alueella oli jo aiemmin ehditty perustaa niin sanottu ”siirtotiimi”, jonka vahvuus oli 13 henkilöä. Koulutuksiakin oli pidetty keskossiirtoihin liittyen, mutta siirtoja tiimi ei vielä ollut tehnyt.
Siirtotiimiläisiä ei näkynyt ja yksikön miehittämisestä piti pohtia. Lopulta siirtoyksikkö ja sen tilalle päivystämään miehitetty varayksikkö olivat valmiina.
artikkeli jatkuu
Tehtävän jälkeen silloinen ensihoidon ylilääkäri Sami Länkimäki polkaisi suunnitteluprojektin käyntiin kodinimellä ”Möhkö”. Miksi sellainen tarvittiin? Pakettiautoksi luokiteltuun ambulanssiin, jolla siirto tehtiin, punnittiin ylikuormaa 960 kg, kun 3500 kg:n maksimipaino lisääntyi kaikkiaan 4460 kg:aan.
Näin syntyi Etelä-Pohjanmaan ”Möhkö”, ambulanssi vaativia siirtokuljetuksia varten. Möhkö on samaan tarkoituseen suunniteltu yksikkö kuin ovat sosiaali- ja terveysministeriön viidelle yhteistyöalueelle hankkimat tehoambulanssitkin.
Ajoneuvo kaikkiin siirtokuljetuksiin
Suunniteltavalla raskaalla siirtoautolla tuli pystyä vastaamaan jokaiseen mahdolliseen sairaalasta tulevaan hoitolaitossiirtoon myös lain määräämissä puitteissa. Myös Seinäjoen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto on tapauksen jälkeen tehnyt uusia hankintoja, merkittävin niistä on keskoskaapin respiraattori, josta löytyy nykyaikaisimmat toiminnot. Seinäjoen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla annettaan myös typpihoitoa, joten sama valmius tuli sisällyttää siirtoautoon, jolla typpihoidossa olevan potilaan hoito ei katkea kuljetuksen aikana.
Ylämäkiä matkan varrella
Kuten jokaisessa projektissa, oli tässäkin matkan varrella useita ylämäkiä. Ensimmäisestä mahdollisesta, vuoden 2019, budjetista yksikkö jäi vielä pois, mutta sitä seuraavan budjettiin se saatiin. Vuonna 2020 iski Covid-19, ja sairaanhoitopiirin hankintatoimi keskeytti Möhkö-hankkeen. Sitä siirrettiin vuodella eteenpäin.
Myös kansallisten siirtoyksiköiden suunnittelu hidasti hankintaprosessia hieman, mutta ensihoidon ylilääkäri Heini Elon onnistui pitää ”Möhkö”- hankkeen käynnissä. Keväällä 2021 pidettiin alustapalaveria, ja rakennepalaveria istuttiin heinäkuun helteissä Iisalmessa Profilella. Maailmaa riivannut komponenttipula venytti projektia edelleen. Upouusi ensihoitoyksikkö luovutettiin Etelä-Pohjanmaalle lopulta helmikuussa 2022.
400 kilometrin mittaisia siirtoja
Suunnittelun alussa tavoitteena oli, että yksikkö kykenee kaikenlaisiin vaativiin siirtoihin tehohoitoisista potilaista obeesipotilaisiin. Sen oli kyettävä myös pitkiin, liki 400 km:n kuljetusmatkoihin siten, että kaasut riittävät. Ajoneuvon rakennetta suunnitellessa oli tavoitteena, että yksikkö pystyy vastaamaan mahdollisimman monen ”marginaalisen” potilasryhmän tarpeisiin potilas- ja työturvallisesti. Tavaroiden kiinnittämisestä kuormaliinoilla pyrittiin pääsemään kokonaan eroon.
Yksi isoimpia ja poikkeavimpia ratkaisuja oli se, kun keskoskaappi sijoitettiin autoon poikittain. Ratkaisulla haluttiin helpottaa hoitamista siten, että kaikki hoitolaitteet olisivat käden ulottuvilla ja näkyvillä.
Järjestely mahdollistaa myös lapsen ja äidin yhtäaikaisen kuljetuksen kiireettömissä ja vakaissa tilanteissa. Vastaavasti uhkaavan synnytyksen vuoksi, keskoskaappi on mahdollista ottaa myös mukaan.
Ratkaisuja ajoneuvon rakenteessa
Merkittäviä rakenteellisia muutoksia olivat myös kaasujen sijoittaminen ohjaamon ja hoitotilan väliin poikittain sekä hoitotilaan kulku, joka onnistuu molemmista sivuista. Hoitotilassa istumapaikat kolmelle hengelle. Suunnittelussa pyrittiin ottamaan myös ajoturvallisuutta huomioon.
Viestintälaitteet sijoitettiin ohjaamossa apukuljettajan puolelle. Radioita voidaan käyttää myös hoitotilassa olevasta käyttöpaneelista. Kuljettajan tehtävänä on vain pitkän ja raskaan yksikön ajaminen. Uutena yksittäisenä muutoksena päädyttiin mykistämään FM-radio hälytysajon aikana.
Hoitotilassa seikkailevat hoitohenkilökunnan lisäksi Tatu ja Patu. Jotkut ovat voineet somestamme huomata myös ”pr-äänen”, BabyShark -tunnusmusiikin, jonka käytössä on tiettyjä rajoitteita eikä se luonnollisestikaan toimi oikeassa hälytysajossa.
Koulutusta ja ajoneuvo tutuksi
Ensihoitopalvelun siirtotiimille ja vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunnalle pidettiin kaksi samansisältöistä simulaatiopäivää, missä käytiin läpi välineistöä ja harjoiteltiin yhden haastavan siirron lähtövalmistelut osastolla ja siirtyminen autoon.
Yksikön turvallinen käyttö edellyttää sitä, että ajoneuvo ja sen laitteet ovat riittävän tuttuja ensihoitajille. Ennakkoon suunniteltu koulutusaikataulu oli luotu valmiiksi kuuden viikon ajalle ennen yksikön operatiivista käyttöönottoa. Yksikkö tuleekin aluksi päivittäiseen käyttöön, jolloin siirtovälineet ja ajoneuvo uusine ulottuvuuksineen tulevat kaikille tutuiksi.
Innovatiivinen projekti
Loppujen lopuksi yksikkö rakenteineen on paras mahdollinen arvaus siitä, miten tällainen yksikkö rakennetaan. Suurella jännityksellä odotamme, miten yksikkö vastaa lopulta käytännön tarpeisiin.
Korvaamaton apu on ollut myös Profile, jonka kanssa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä (EPSHP) on takanaan pitkä ja tiivis asiakassuhde. EPSHP:lla on Profilen tapaan innokkuutta ambulanssien jatkuvaan kehittämiseen, mikä on edesauttanut uusien innovaatioiden syntymistä tässäkin projektissa. Alussa luotu ”ruutupaperipiirrustus” vietiin lopulta käytäntöön. Monet asiat muuttuivat kilpailutusasiakirjoista johtuen sekä suunnittelijoiden lennokkaista ajatuksista, tästä erityiskiitos Profilen tiimille!
Profilen myyntipäällikkö Jari Kanniselle siirtoambulanssi projekti on ollut erityisen lähellä sydäntä. Hänelle on ollut kunnia päästä mukaan tämän kaliiperin projektiin, joka takaa, että tärkeitä siirtoajoja voidaan suorittaa jo ihan pienimmillekin lapsipotilaille. Kanninen myös toteaa yhteistyön EPSHP:n olleen todella palkitsevaa ja tuotekehityksenkin osalta erittäin mielenkiintoista. Hänestä on myös hienoa, että Profile pääsi rakentamaan kyseisen erikoisambulanssin nimenomaan juuri Suomen markkinoille, sillä tallaiset projektit ovat ainakin toistaiseksi olleet harvinaisia Suomen markkinoilla.
Teksti ja kuvat: Mikko Salmenkangas
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, ensihoitopalvelu, perustason ensihoitaja
siirtotiimi- ja ajokoulutusvastaava
Juttu on alun perin julkaistu Systole-lehden verkkosivuilla 9.5.2022.
Tehoambulanssikysely
Pelastustiedon tehoambulanssikysely selvitti, miten viittä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa tehoambulanssia on käytetty. Yksiköt sijoitettiin silloisille ERVA-alueille (nykyisin yhteistyöalue) yliopistosairaaloiden yhteyteen. Tehoambulanssit tulivat käyttöön samana vuonna kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaavan kaltainen raskas siirtoyksikkö. Etelä-Pohjanmaan siirtotiimin vastaava Mikko Salmenkangas vastaa tässä samoihin kysymyksiin kuin mihin yhteistöalueiden tehoambulanssien vastaavat vastasivat tehoambulanssikyselyssä.
1. Milloin tehoambulanssi on hälytettävissä?
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen raskas siirtoyksikkö hälytetään (24/7) aina tarvittaessa. Operatiivisessä valmiudessa yksikkö ei ole.
2. Käytetäänkö tehoambulanssia muuhunkin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen?
Pari vuotta yksikkö toimi niin sanottuna päiväautona ja operatiivisessa toiminnassa kansalaistehtävilläkin. Nyt sen käyttö rajoittuu suunniteltuun käyttötarkoitukseen, ja se otetaan tarvittaessa ajoon.
Välillä raskas siirtoyksikkö toimii Seinäjoen aseman varayksikkönä, esimerkiksi vuoronvaihtojen aikaan, jos oma yksikkö on vielä tehtävällä.
3. Miten tehoambulanssi miehitetään, miten henkilöstö on tähän valikoitunut ja minkälaiset vaatimukset heillä tehtävään on?
Lähtökohtaisesti yksikkö pyritään miehittämään aina yhdellä siirtotiimiläisellä ja toisella ensihoitajalla, jolla useamman vuoden hälytysajokokemus.
Keskoskaappi-siirroille yksikkö miehitetään aina kahdella siirtotiimiläisellä, tarvittaessa vapaalta hälyttämällä. Työvuorosuunnittelussa huomioidaan tiimiläiset ja usein vuorossa on valmiiksi kaksi tiimiläistä. He saattavat olla eri yksiköissä, mutta tarvittaessa heidät yhdistetään samaan yksikköön.
Tällä hetkellä siirtotiimissä on noin 20 ensihoitajaa, niin perus- kuin hoitotasoisia. Siirtotiimiin liitytään usein siten, että on mielenkiintoa tehohoitosiirtoihin, oman ammattitaidon kehittämiseen. Lisäksi edellytetään ja useamman vuoden työkokemus. Mahdollisen hälytysluontoisen toiminnan takia myös asuinpaikalla on hieman merkitystä.
Tällä hetkellä lausuntokierroksella on uusittu tiimin tehtävänkuva, toimintaympäristö sekä jo käytössä oleva uusi hälytysohje tilannekeskuksen tueksi. Tehtävänkuvan tavoitteena selkeyttää ja kehittää toimintaa vastaamaan enemmän myös teho-osaston ja päivystyksen tarpeisiin sekä luoda yhteiset pelisäännöt lähettäville osastoille toiminnasta.
Keskoskaappisiirroissa toiminta on jo valtakunnallisesti merkittävällä tasolla ja jatkossa tiimi haluaa kehittää itseään myös enemmän tehohoitopotilaan siirtoihin.
4. Minkälaista ylläpitokoulutusta henkilöstölle järjestetään?
Tiimi on kouluttanut itse itsenä jakaen kokemusta ja osaamista uusille jäsenille. Yhteisiä koulutus/simulaatiopäiviä on järjestetty pari kertaa vuodessa, vastasyntyneiden teho-osaston ja lastenosaston kanssa, joihin toiminta on tälle hetkellä kohdentunut. Tämän vuoden (2025) puolella tiimin toiminta ottaa yhden lisäaskeleen ja pyrkii vastaamaan omalta osaltaan myös muihin vaativiin hoitolaitossiirtoihin.
Syksylle on suunnitteilla päivänmittainen koulutuskokonaisuus yhdessä eri osastojen kanssa, mutta tämä on vasta suunnitteluasteella.
5. Paljonko tehoambulanssilla oli viime vuonna (2024) tehtäviä?
296 tehtävää.
6. Minkälaisia olivat tyypillisimmät tehtävät?
Yleisimmät tehtävät olivat kiireelliset siirrot päivystyksestä ja teho-osastolta yliopistosairaalaan anestesialääkärin saattamana, seuraavaksi tulevat vastasyntyneiden teho-osaston sekä lastenosaston siirrot. Yksikkö saatetaan hälyttää myös synnytysosaston siirtoihin keskoskaappioptiolla.
Virka-apua raskaalla siirtoyksiköllä on annettu naapurialueelle muutaman kerran. Yksiköllä on valmius myös obeesipotilaiden kuljettamiseen. Reilummin kantavien paarien lisäksi yksikössä on sähköinen kantotuolin sekä 700 kilogrammaa kantava nostolakana.
7. Miten tehoambulanssitoimintaa tulisi kehittää?
Mielestäni valtakunnallisesti toiminnassa olisi hyvä ottaa enemmän huomioon myös muita tehoambulansseja kuin yliopistosairaaloiden teho-ambulansseja. Yhteisellä toimintaverkostolla pystyttäisiin tarvittaessa tukeutumaan muiden yksiköiden kanssa, mikäli esimerkiksi matka Oulusta Helsinkiin katkeaa keskisessä Suomessa.
Yhteistyöalueiden tehoambulanssit toimivat jokainen hieman erilaisella toimitavalla ja poikkeavat autoina Etelä-Pohjanmaan sekä Satakunnan yksiköistä. Suunnitellessa Etelä-Pohjanmaan yksikköä otettiin huomioon osaltaan jo silloin olemassa olevan HUSin ECMO-tiimin kaluston sijoittelu.
Alustavasti olemme suunnitelleet jo Sisä-Suomen, Pirkanmaalla toimivan tehoambulanssitiimin kanssa mahdollisia yhteistyökuvioita yhteisten koulutuksien merkeissä. Valtakunnallinen tehoambulanssiverkosto on aloittanut toimintansa, mutta on keskittynyt yliopistosairaaloiden kesken. Tässä näkisin, että mukana voisivat olla kaikki alueet, missä niin sanottuja tehoambulansseja on.
Vastaukset ja kuvat: Mikko Salmenkangas
Lue tästä ”Tehoambulansseille tarvitaan yhteinen suunta – päätökset puuttuvat” -juttu sekä Pelastustiedon tehoambulanssikyselyn vastaukset.
