Kai Valonen Turvallisuus 2023 -messuilla. Kuva: Kimmo Kaisto.
Kai Valonen on työskennellyt Onnettomuustutkintakeskuksessa (Otkes) jo 25 vuoden ajan.
”En liian usein vaihda työpaikkaa”, hän naurahtaa. Nyt on tullut sen aika.
Valonen siirtyy maaliskuun (2024) alussa Fortumin safety & security -tiimiin. Hänen pitkään tekemänsä työ jatkuu toisesta näkökulmasta.
Fortumilla on toimintaa noin kymmenessä maassa; aurinko-, vesi-, tuuli-, hiili- ja ydinvoimalaitoksissa. Valosen tehtävänä on kehittää yrityksen omaa tutkintatoimintaa.
”Fortumissa halutaan oppia omista virheistä ja tehdä asioita turvallisemmiksi. Arvostan, että tähän laitetaan paukkuja”, Valonen sanoo.
Valonen ei uudessa tehtävässään tutki virheitä tai onnettomuuksia, vaan kehittää menetelmiä, jotka otetaan käyttöön virheiden tullen. Menetelmien avulla voidaan ottaa kaikki hyöty irti ja levittää opit kaikki alle yrityksessä.
Tuttu onnettomuusviestijä
Valonen on tuttu kaikille, jotka ovat seuranneet Otkesin tekemiä tutkimuksia vaikkapa Espoon siltaonnettomuudesta tai Vantaan viiden ihmisen hengen vaatineesta huoneistopalosta. Onnettomuudet ovat tuoneet Valosen myös median eteen. Hän on kertonut asioista selkeäsanaisesti, ymmärrettävästi ja esimerkiksi Pelastustiedon toimituksessa on ollut helppo arvostaa hänen auttamisvalmiuttaan.
Muuallakin kuin vedessä, ilmassa ja raiteilla
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva Otkes tutki aiemmin keskittyen vesi-, ilma- ja raideliikenneonnettomuuksia. Ajan myötä huomattiin, että näiden lisäksi ilmaantuu monia muitakin onnettomuuksia, joita tulisi tutkia.
Valonen muistaa esimerkiksi Maaningan palvelutalon palon 1999, johon valtioneuvosto asetti tutkintalautakunnan Otkesin yhteyteen. Paloa seuranneiden kolmen seuraavan kuukauden aikana vastaavanlaisissa laitoksissa syttyi 17 muuta paloa. Lopulta Otkesin tutkintalautakunta tutki kaikki 17 paloa. Kasaumalle ei löytynyt loogista selitystä, mutta suosituksia annettiin. Niissä otettiin kantaa muun muassa palo-osastointiin, sprinklaukseen, turvallisuussuunnitelman laatimiseen, palonehkäisyyn ja pelastustoimen valmiuksiin.
Valonen arvelee, että 2002 valmistuneen tulipaloryppään ja useiden kattosortumien tutkinta oli omiaan vauhdittamaan vuonna 2006 perustettua muiden onnettomuuksien johtavan tutkijan virkaa. Kun virka perustettiin, 1998 vuodesta alkaen tuntitöinä täyttä päivää tehnyt Valonen valittiin siihen.
Tutkitaan myös inhimillisiä asioita
Myöhemmin tutkintarepertuaariin on tullut uusia onnettomuustyyppejä. Myyrmannin räjähdyksen ja koulusurmien jälkeen onnettomuustutkinta laajeni käsittämään myös poikkeuksellisia tapahtumia, kuten 8-vuotiaan tytön surmaa ja Turun puukotuksia.
”Ne eivät mitenkään olleet teknistä tutkintaa, vaan tutkimme niissä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia syitä.”
Covid19 jäi mieleen
Mieleenpainuvimpana tutkintana Valonen nostaa esiin Covid19-tutkinnan, jossa valtioneuvoston pyynnöstä selvitettiin kaikki julkiset toimet.
”Pääsimme pureutumaan valtion ylimmän johdon kriisimenettelyyn; miten he käsittelevät asioita ja kommunikoivat. Alussa oli kuitenkin hankalaa, kun mietimme, miten hitossa tähän pääsee kiinni. Se oli kuin ameeba.”
Tutkintaryhmä päätti edetä kronologisesti. Se otti yhteyttä kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, jotka keskeisesti osallistuivat tilanteesta selviytymiseen. Aluksi niitä ei ollut paljon, mutta lopulta yhteyttä otettiin 80 eri tahoon.
”Oli kivaa, että meille vastattiin mielellään.”
Tällaista tilannetta ei olla koskaan harjoiteltu ja tutkintaryhmä pääsi antamaan kehittämissuosituksia, joita on jo otettu käyttöönkin.
”Parhaillaan valmistellaan valmiuslakia ja valmistelussa on taustalla meidän tekemä paperi. Se on ollut kiva kuulla. Onnistuimme tutkinnassa ja sitä mainostaa mielellään vieläkin.”
Tarkoituksena kehittää turvallisuutta
Otkes tutkii isoja onnettomuuksia kehittääkseen vain turvallisuutta tulevaisuudessa. Tutkinnan jälkeen tehdään kehittämissuositukset.
”Joka tutkinnassa ilmenee paljon asioita, mitä voisi kehittää, mutta nostamme suosituksiin vain merkityksellisimmät.”
Parhaillaan tietokannassa on 1200 suositusta, joista 70% on kirjattu toteutetuksi. Osa suosituksista on niin tuoreita, että ei voida odottaa, että niitä olisikaan vielä toteutettu.
”Monet, joita ei vielä ole toteutettu, liittyy Covid19-suosituksiin. Mutta tiedämme, että niitäkin korjataan parhaillaan.”
Otkes kysyy kerran vuodessa, mitä suositusten toteuttamiseksi on tehty.
”Joskus tuntuu, että asia nousee esille vain vastauksen ajaksi mutta tämä ei ole koskaan ollut turhauttavaa. Asiat ovat kehittyneet jatkuvasti. Teemme hyviä selvityksiä, joissa suositukset perustelevat itsensä.”
Työtä omalla persoonalla
”Onnettomuuksien tutkiminen on ollut mielenkiintoista, koska eteen voi tulla mitä tahansa ja asia pitää saada nopeasti hallintaan”, Valonen sanoo.
Tutkintaa tehdään vakiintuneilla käytännöillä, kaikissa tutkintahaaroissa edetään samalla kaavalla.
”Mutta tutkijalla on aina tilaa tehdä työ omalla tavallaan. Omalla persoonalla tätä tehdään.”
Yksi työn parhaista puolista Valosen mukaan on ollut työskentely eri sidosryhmien kanssa.
”Ilahduttaa, että meidät on otettu hyvin vastaan ja kuunneltu. Välillä on väännettykin mutta aina hyvässä hengessä. Kiitän kaikkia sidosryhmiä yhteistyöstä.”
Otkesin muiden onnettomuuksien johtavana tutkijana jatkaa määräaikaisena Timo Naskali.
Teksti Marko Partanen
Kuva Kimmo Kaisto
