Ensihoitajat Emmi Taira ja Simo Huotari lähtevät tehoambulanssilla vaativalle hoitolaitossiirrolle Tampereen keskuspaloaseman tallista.
Pirkanmaan tehoambulanssi nostettiin valmiuteen henkilöstön helmikuisen perehdytyksen jälkeen maaliskuussa 2023. Tehoambulanssi valmistui yhtä aikaa neljän muun samanlaisen ajoneuvon kanssa huhtikuussa 2022. Tehoambulanssit sijoitettiin jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen kyseisellä yta-alueella käytettäväksi. Ensisijaisesti yksiköt on tarkoitettu tehohoitoa vaativien potilaiden siirtämiseksi hoitolaitoksesta toiseen.
12/7 välittömästi saatavilla
Pirkanmaan tehoambulanssi päivystää välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä kello 8 – 20. Yksikkö lähtee liikkeelle Tampereen keskuspaloaseman tallista kahden ensihoitajan voimin. Lähettävä sairaala lisää tarvittaessa vahvuuteen lääkärin ja sairaanhoitajan. Lähtökohtana on silti, että ensihoitajat pystyvät hoitamaan itsenäisesti tehostettua valvontaa tarvitsevat potilaat.
Palvelua myös ympäri vuorokauden
Pirkanmaan tehoambulanssin päivystävään henkilöstöön kuuluu yhdeksän ensihoitajaa. Heistä yksi tekee vain tehoambulanssin 12 tunnin työvuoroja, loput kahdeksan ensihoitajaa työskentelee myös perinteisissä hoitotason ambulansseissa 24 tunnin vuoroja. Työvuorolistat tehdään neljäksi viikoksi kerrallaan.
”Kun tehohoitoyksikön henkilökunta tekee myös vuorotyötä tavallisissa yksiköissä, voidaan tehoyksikön palvelua tarjota ympäri vuorokauden aikakriittisten tehtävien hoitamiseksi muun muassa silloin, kun vastasyntyneitä siirretään hoitokaapissa kuljettaen Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin”, vs. ensihoitopäällikkö Elina Holstikko sanoo.
Tehoambulanssin päivystysajan ulkopuolella työvuorosta henkilöstöä irrottamalla yksikkö voidaan saada matkaan hyvinkin nopeasti.
”Tehoambulanssin 12 tunnin työvuorojen ja 24 tunnin työvuorojen vaihtelu lisää työhyvinvointia” ensihoitaja Emmi sanoo.
Pienille ja isoille potilaille
Tehoambulanssi tekee tehohoitotasoisten potilaiden hoitolaitossiirtoja. Ensihoitajilla riittää uutta osattavaa, sillä tehosiirtoja tehdään potilaan iästä riippumatta, myös keskoskaappia käyttäen. Tehoambulanssi on varusteltu sähkötoimisilla paareilla, joka kykenee nostamaan 318 kilogrammaa, tällöin isojenkin potilaiden siirtäminen onnistuu helpommin. Hoitotilassa paaria voidaan siirtää sivuttaissuunnassa, jolloin potilaasta voidaan hoitaa molemmilta puolilta. Lisäksi hoitotilassa on kunnon istuimet neljälle henkilölle.
Tehohoitovalmius tuo ajoneuvoon monenlaisia laitteita ja poikkeavia ratkaisuja. Tyypillisen ensihoitovarustelun lisäksi hoitotilassa näkyvin ero syntyy Infuusiopumppu- ja tippalaskuripinoista sekä monitorointilaitteista, myös lattiatilaa on enemmän.
Ajoneuvon ajamiseenkin on täytynyt perehtyä, sillä vaikka Mercedes-Benz Sprinter -alustalle tehty ambulanssi olisi jo entuudestaan tuttu, on tehoambulanssissa merkittävästi enemmän pituutta. Ajoneuvon ajamiseen vaaditaan vähintään C1-kortti.
Varmistettua tekniikkaa
Aiemmin tehohoitopotilaan siirrot tehtiin tavallisella ambulanssilla, jossa toimintoja ei ole varmistettu. Toisin on tehoambulanssissa. Jos jokin toiminto pettää, se voidaan korvata toisella. Auto on esimerkiksi varustettu kahdella vikavirtasuojalla, minkä lisäksi autossa on aggregaatti. Paineilma tuotetaan ajoneuvossa olevalla kompressorilla, minkä lisäksi ilmaa on kahdessa paineilmapullossa Ne löytyvät sivukaapista yhdessä neljän ison happipullon kanssa.
Hoitotila voidaan alipaineistaa, kun siellä hoidetaan tartuntatautivaarallista potilasta. Tällöin ulosmenevä ilma suodatetaan. Hoitotilan puhdistuksessa voidaan pesujen lisänä käyttää ultravieolettivaloa.
Ensimmäinen perehdytys
Alkuvaiheessa tehoambulanssin henkilöstöä perehdytettiin viiden päivän mittaisella koulutuksella. Siihen sisältyi kaksi päivää teholääkärin luentoja, yksi päivä ajo- ja suojavälinekoulutusta, päivä EpiShuttle-infektiokapselikoulutusta ja päivä ajoneuvon välineistö- ja kalustokoulutusta. Näiden lisäksi harjoiteltiin viikko teho-osastolla.
”Teholla hakeuduimme sellaisten potilaiden hoitotapahtumiin, joita saattaisimme siirtää yksiköllä”, Emmi kertoo.
Alkuperehdytyksen jälkeen osaamista on lisätty osallistumalla teho-osastojen simulaatioharjoituksiin, joissa on harjoiteltu vastasyntyneiden tehosiirtoa sekä hoitoa, jossa potilaalle annetaan keuhkonulkoista hapetusta (ECMO).
Ensihoitaja Simo Huotarille tehoambulanssi on ollut kahden työn yhdistämistä.
”Olen työskennellyt vuosia sekä teho-osastolla että ambulanssissa. Vaativat siirrot ovat mielenkiintoinen lisä päivittäistehtävien ohella.”
Emmi kiittelee uuden yksikön tarjoamaa oppia.
”Tämä antaa mahdollisuuden kehittää itseä ensihoitajana.”
Lisää tunnettuutta
Keväällä ja kesällä tehtäviä on ollut vaihtelevasti, mutta syksyä kohti ne ovat hieman lisääntyneet, koska tehoambulanssin tunnettuus on parantunut.
”Toistaiseksi hoitolaitokset ovat hälyttäneet tehosiirtoihin paljon vielä tavallista potilassiirtoyksikköä. On luultu, että se on halvempi kuin tehohoitoyksikkö, mutta asia on päinvastoin”, Holstikko sanoo.
Pirkanmaan tehoambulanssi hälytetään ensihoidon kenttäjohtajan kautta.
Haastava alku
Holstikon mukaan tehoambulanssin saaminen jalkeille Pirkanmaalla on vaatinut paljon työtä. Vaikka samanlaisia autoja on Suomessa viisi ja HUS Akuutti Sairaankuljetus on operoinut tehosiirtoihin kykenevällä ambulanssilla jo pitkään aiemminkin, on tehoambulanssin istuttamisessa Pirkanmaalle ollut omat haasteensa.
”On ollut huomattavissa, että yksikkö on uusi, sillä oikein mistään ei ole voinut ottaa suoraan mallia”, Holstikko sanoo.
Ensihoitaja Simo Huotarista on tuntunut, että kuten sanonnan iso laiva, myös iso ambulanssi kääntyy vähän hitaasti.
”Uuden järjestelmän luominen vaatii mielenkiintoa ja halua kehittää. Uusi asia ei synny itsestään ja kehittyminen vaatii aikaa, valmistelutyötä ja resursseja sekä henkilöstöltä että johtoportaalta”, Elina Holstikko toteaa.
Teksti ja kuvat Marko Partanen
Katso Pirkanmaan tehoambulanssin esittelyvideo tästä!
