Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen kertoo keskuksen tekevän työtä potilasturvallisuuden eteen monella rintamalla. "Tuotamme vahinkotietoa eri muodoissa potilasvahinkojen ehkäisemiseksi, ja pyrimme edistämään myös vahingoista oppimisen kulttuuria hoitolaitoksissa."
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat vahinkoilmoitukset, ratkaisee, onko kyseessä potilasvakuutuslaissa tarkoitettu korvattava potilasvahinko ja maksaa vahinkoa kärsineelle lainmukaiset korvaukset.
Viime vuonna Suomessa ratkaistiin noin 8400 potilasvahinkoilmoitusta ja niistä maksettiin korvauksia noin 27,5 miljoonaa euroa. PVK:n tuoreessa teemaraportissa käsiteltiin päivystysympäristössä annettuja vahingonkorvauksia, joiden osuus selvitysaikana oli 16% kaikista korvauksista. Päivystysten potilasvahingoissa korostuvat diagnoosiviiveen vuoksi korvatut vahingot.
Potilasvahinkoilmoitus käynnistää prosessin
Potilasvahinkokeskus aloittaa tapauksen käsittelyn, kun potilas tekee potilasvahinkoilmoituksen. Sen voi tehdä jopa kolme vuotta vahingon syntymisestä, sillä kaikki oireet eivät ilmene heti.
Kirjallinen korvauspäätös syntyy hoitolaitoksesta hankittavien dokumenttien, asiantuntijalääkäriltä pyydetyn lausunnon ja tarvittaessa vahinkoilmoituksen tekijän kuulemisen perusteella. Mikäli päätös on myönteinen, PVK selvittää maksettavan korvauksen määrän ja maksaa sen.
Jos päätös on potilaan mielestä perustunut puutteelliseen selvitykseen, hän voi toimittaa PVK:lle puuttuvan selvityksen ja tehdä vapaamuotoisen kirjallisen oikaisupyynnön. Korvauspäätökseen tyytymätön voi myös pyytää liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta maksuttoman ratkaisusuosituksen tai saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.
PVK päättää vuosittain noin 9000 vahingon korvattavuudesta sekä tekee noin 10 000 yksittäistä päätöstä. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta käsittelee noin tuhat molempiin päätöksiin liittyvää tapausta vuodessa.
Suurin osa ammattistandardin alituksia
Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa (93,4 % vuonna 2022) korvataan niin sanottuna hoitovahinkona. Näissä tapauksissa korvausperusteena on se, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toisin menettelemällä välttänyt tilanteessa syntyneen vahingon. Tätä kutsutaan ammattistandardin alitukseksi ja se voi johtua esimerkiksi inhimillisestä virheestä tai puutteellisesta ammattitaidosta, mutta alituksen taustalla voi myös olla virhe hoitoprosessissa.
Rakentavasti ja syyllistämättä
Potilasvahinko tulisi käsitellä työyhteisössä rakentavasti ja syyllistämättä. Potilasvahinko tulisi ennemminkin nähdä mahdollisuutena tunnistaa systeemin heikkouksia ja korjata niitä. Jo vahinkoa käsiteltäessä voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja ammatillista osaamista, joten vahinkoilmoituksista ja korvauspäätöksistä kannattaa ottaa kaikki oppi irti.
Potilasturvallisuutta
PVK tuottaa vahinkotietoa potilasvahinkojen ehkäisemiseksi ja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Se julkaisee säännöllisesti tilastoja potilasvahinkojen lukumääristä, maantieteellisestä jakaumasta ja vahinkotyypeistä sekä teemaraportteja ajankohtaisista aiheista. Hyvinvointialueet voivat tarkastella omia vahinkotilastojaan Potilasvahinkoportti-verkkopalvelusta.
Vahinkoaineistoja voidaan hyödyntää potilasturvallisuus- ja laatutyössä sekä tutkimustoiminnassa. Vahinkoihin perehtymällä voidaan tunnistaa keinoja potilasturvallisuuden parantamiseksi.
PVK on nimennyt uudeksi potilasturvallisuuslääkärikseen Morag Tolvin, hän aloittaa työnsä elokuussa 2023. Potilasturvallisuuslääkärin tehtävänä on pitää yhteyttä hyvinvointialueisiin, hoitolaitoksiin ja muihin potilasturvallisuutta edistäviin tahoihin Pohjoismaissa.
”Haluaisin viedä ruohojuuritasolle tietoa PVK:n toiminnasta ja näyttää, kuinka tärkeää sen toiminta on. Haluan myös edesauttaa yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ja madaltaa kynnystä PVK:n ja terveydenhuollon välisen tutkimuksen tekemiseen”, Tolvi sanoo
Kulut katetaan potilasvakuutusmaksuilla
Suomessa terveyden- ja sairaanhoitoa harjoittavilla tahoilla tulee olla potilasvakuutus, joka otetaan aina vakuutusyhtiöstä. Potilasvahinkojen korvaustoiminta hoidetaan PVK:ssa, jonka omistavat potilasvakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, mutta PVK:n toiminta on laissa säädeltyä. Potilasvahinkojärjestelmän kustannukset katetaan potilasvakuutusmaksuilla.
Teksti Marko Partanen ja Potilasvakuutuskeskus
Kuvat Potilasvakuutuskeskus
