Ensihoitajan työ on haasteellista, vaativaa ja ajoittain stressaavaa, työskentelyolosuhteet ovat vaihtelevia ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti. Ensihoitajalta edellytetään tilannetietoisuutta sekä nopeaa päätöksentekokykyä. Työ on henkisesti sekä fyysisesti kuormittavaa, minkä vuoksi ensihoitajat altistuvat työtehtävissään sekä lyhyt- että pitkäkestoiselle stressille. Akuutti stressireaktio syntyy joko sisäisestä- tai ulkoisesta ärsykkeestä. Ulkoinen ärsyke on ympäristöstä tuleva esimerkiksi uhkaavaksi koettu tilanne tai vaikkapa jokin ääni. Sisäisellä ärsykkeellä taas tarkoitetaan jotakin mieleen tulevaa asiaa tai esimerkiksi omaa epävarmuutta. Silloin kun aivot tulkitsevat ärsykkeen uhkaavaksi tai vaikeaksi, mantelitumake aktivoituu nopeasti jo ennen kuin tieto ehtii käsiteltäväksi tietoiselle aivokuorelle. Aktivoitunut mantelitumake lähettää viestiä hypotalamukselle, joka käynnistää autonomisen hermoston sympaattisen haaran toiminnan ja samalla parasympaattinen toiminta hiljenee, syntyy fysiologinen stressireaktio.
Tämän kaltainen aivojen tulkinta ei tapahdu tietoisella ajattelulla, vaan jo ennen kuin ehdimme ymmärtää tai ajatella ärsykettä. Stressireaktiossa sydämen lyöntitiheys ja iskutilavuus kasvaa, hengitystiet laajenevat ja sydämen ja lihaksiston verenkierto vilkastuu, mutta perifeerisen sekä ruoansulatuselimistön verenkierto rajoittuu. Samaan aikaan stressihormonien määrä elimistössä kasvaa. Akuutin stressin vaikutuksesta toimintakyky heikkenee, syntyy havainto- ja kognitiivisia vääristymiä, kuten putkinäköä. Tämä aiheuttaa herkemmin virhearviointeja ja suoritusvirheitä sekä vaikeuttaa päätöksentekoa.
artikkeli jatkuu
PREP:llä vahvempaa mielen hallintaa
Suomessa käytössä oleva PREP-menetelmä (Professional Resilience and Efficiency Program) perustuu Toronton yliopistossa 2014 kehitettyyn kansainväliseen stressinhallinta- ja resilienssiohjelmaan, jonka on kehittänyt Judith P. Andersen tutkimusryhmänsä kanssa. Alkujaan menetelmä on kehitetty erityisesti poliisityöhön soveltuvaksi resilienssi- ja suorituskykymenetelmäksi, jossa keskeisenä osana on sykevälivaihtelu (heart rate variability HRV). PREP-menetelmä on valmennusmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa mielen hallinnan taitoja ja säädellä kehon reaktioita vaativissa tilanteissa. Vaikka menetelmä ei täysin poista stressireaktiota, se lieventää sitä, mikä auttaa säilyttämään henkilön kyvyn havainnoida, toimia ja tehdä päätöksiä myös akuutin stressin aikana. Stressinhallinnan säätämisen taidolla pyritään luomaan paremmat edellytykset olemassa olevan osaamisen, tiedon ja taidon hyödyntämiseen tulevaa tai meneillään olevaa tehtävää varten sekä edistämään siitä palautumista. PREP-menetelmän tarkoituksena on säädellä kehon fysiologiaa käsillä olevaan tehtävään sopivaksi hengityksen, mielikuvien ja aistien aktivoinnin avulla siten, että akuutti stressi lievittyy ja palautuminen tehtävästä nopeutuu. Menetelmällä siis kontrolloidaan stressireaktiota, mikä puolestaan parantaa operatiivista toimintaa, tilannetietoisuutta ja päätöksentekokykyä.
PREP-koulutusta Pirkanmaalla
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoito- ja pelastuspalvelussa on aloitettu syksyllä 2023 kouluttamaan PREP-menetelmää operatiiviselle henkilöstölle. Ensihoitajien kokemuksia menetelmän käytöstä kartoitettiin YAMK opinnäytetyössä, jossa haastateltiin 15 ensihoitajaa. Ensihoitajat kokivat PREP-menetelmän ja erityisesti siihen sisältyvän hengitystekniikan tehokkaaksi keinoksi hallita stressiä, parantaa päätöksentekoa, viestintää ja tilannetietoisuutta vaativissa työtilanteissa. Menetelmä auttoi rauhoittamaan kehoa ja mieltä, mikä mahdollisti selkeämmän ajattelun, loogisemman toiminnan ja tehokkaamman tehtävien hallinnan. Menetelmän käyttö jo ennen stressireaktion voimistumista auttoi säilyttämään toimintakyvyn koko tehtävän ajan ja edisti palautumista sen jälkeen. Lisäksi menetelmä vaikutti myönteisesti tiimityön ilmapiiriin ja viestinnän laatuun erityisesti moniviranomaistilanteissa. Haastatteluissa korostui hengitystekniikan merkitys, joka auttoi pitämään kehon ja mielen rauhallisempina, mikä selkeytti ajattelua, vähensi hätiköintiä ja paransi tarkkuutta vaativien toimenpiteiden onnistumista. Menetelmä tuki keskittymisen palauttamista, vahvisti luottamusta omaan osaamiseen ja helpotti tilannekuvan muodostamista. Lisäksi osallistujat kokivat palautuvansa tehtävistä nopeammin, ärsytyskynnys ja sietokyky kasvoivat, ja ammatillisuus säilyi myös seuraavilla keikoilla.
Stressinhallinnan menetelmiä on useita, ja niitä on sovellettu eri ammattiryhmille eri muodoissa. Vaikka menetelmät voivat vaihdella rakenteeltaan ja painotuksiltaan, ne perustuvat pääosin samoihin perusperiaatteisiin kuin PREP-valmennusmenetelmä. Menetelmän omaksuminen vaatii harjoittelua ja systemaattista koulutusta, jotta siitä muodostuu osa ensihoitajan ammatillista toimintamallia. Stressinhallinnan taidon merkitys korostuu ensihoidossa, jossa hallitsematon akuutti stressi voi johtaa väsymiseen, työtehon laskuun ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen. PREP-menetelmä tarjoaa konkreettisen ratkaisun näiden riskien hallintaan.
Teksti:
Lili Koskenheimo, hoitotason ensihoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelut. Sairaanhoitaja (YAMK), stressinhallinnan kouluttaja.
Niina Ervaala, Sairaanhoitaja, Terveystieteiden tohtori, Yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuva Marko Partanen
