SVARS – Akuuttihoitopäivät 2023 – Pelastustiedon Instagram-tarina

Hämeenlinnan Vanajanlinnassa pidetystä Akuuttihoitopäivät 2023 -tapahtumasta tehty semivertaisarvioitu randomselvitys (myöhemmin SVARS) on valmistunut. Aineisto kerättiin Pelastustiedon Instagram-tarinasta, joka analysoitiin retroperspiranttisen katselmuksen tavoin. Arviointia haittasi protokollan puute, tuleva pandemia ja palaneet hihat.

Pelastustieto iski Akuuttihoitopäivillä kiivaalla sykkeellä. Reportterit poimivat haastateltavia ankaraan piinapenkkiin, jonka satoa on nähtävillä lehden IG- Reelsissä. Ensimmäisenä lahjomatonta mikrofonia tervehti tapahtuman järjestäjä Sami Latosaari. Hän hymyili kilpaa auringon kanssa ja vakuutti, että ”Meillähän on aina täällä hauskaa.” Siitä lähdimme ja sen saatoimme uskoa.

Lämmittelykysymys Akuuttihoitopäivien armottomille someseuraajille kuului: Oletko mestoilla? Tulosten tarkisteluhetkellä 30% oli vastannut olevansa paikalla, 70% ei.

Traneksaamihappoa

Luennot aloitti Aleksi Lehtonen aiheenaan nestehoito ja verensiirto ensihoidossa. Puheenaiheeksi nousi traneksaamihappo (TXA). Pelastustiedon IG kysyi uhkarohkealta yleisöltään: Miten antaisit TXA:ta? 44% vastaajista antaisi yhden gramman raakana, saman verran (44%) vastaajista lantraisi grammansa ja tiputtelisi 10 minuutin infuusiona. 9% vastaajista pistäisi elämän risaiseksi ja työntäisi tupla-annoksen (2g) raakana laskimoon kun 3%:n vastaajakunta työntäisi 2 grammaa härskisti ja kikkailematta mutta myös nykytutkimusnäytön mukaisesti lihakseen.
SVARS toteaa, että rakkaan lapsen hoitamisessa näyttää olevan monta tapaa. Joku perusteli asian niinkin, että kentällä annetaan vain osa koko annoksesta, jotta päivystykseenkin jäisi hommia. Töitä on toki hyvä jakaa, mutta ei sitä niin kirjaimellisesti tarvitsisi toteuttaa. Lopulta kyse on vain ruiskun männän painamisesta.

Kivunhoitoa

Ensihoidon sotapegassos Markus Lyyra laskeutui kertomaan kivunhoidosta. Pelastustiedon IG halusi tietää, että hoitavatko tarinan seuraajat kipua tarpeeksi hyvin? ”Kyl, aina kun potilas tarvitsee 38%. Kyllä, mutta olen skeptinen, tarvitseeko potilaat kivunhoitoa 35%. Potilaat eivät tarvitse kipulääkettä 1%. Voisin ehkä lääkitä paremmin 26%.
Yleisön reaktiot lämmittivät siinä määrin Lyyraa, että hänen päähänsä liimattu mikki putosi puhujakorokkeelle. Asia korjattiin jeesusteipillä, millä muullakaan.

Pelastustiedon IG tiedusteli: Mikä kipulääke on tarinan seuraajan lemppari? Fenttistä, oxynormia tai morkkua antaisi 52% tarinan tarkkailijoista. Ketamiinin kouriin potilaan saattelisi 23%, Penthroxin tuprutteluun taipuisi 12% ja vaihtoehtoiselle parasetamol- tai Voltaren-boluksen kannattajiksi jäi vielä 12% arvokkaista seuraajista.

SVARS tarjoilee jatkotutkimusaiheeksi fenttiksen, morkun ja oxynormin jakaumaa sekä parasetamolin ja Voltarenin jakaumaa ja vertaisi näiden tulosten perusteella annostelijan a)huumorintajua b)mielenterveyttä ja c)humanistista elämänkatsomusta.

Uhka- ja väkivaltatilanteita

Tuomas Puukko puhui uhka- ja väkivaltatilanteista. Tarinan seuraajista uhkatilanteita kokee työssään: päivittäin tai viikoittain 15%, kuukausittain 31%, vuosittain 36% ja 18% ei ollut kokenut ollenkaan väkivaltatilanteita.

Entä sitten jälkipurku uhkatilanteen jälkeen, toteutuuko sellainen?
Kyllä, onneksi ja toteutuu herkästi 45%.
Kyllä mutta liian harvoin 41%.
Ei toteudu, mikä se on – ja en näe tarpeellisena -vaihtoehdot jäivät onneksi jäännössijoille.

Pelastustiedon IG-tarinassa pohdittiin, tulisiko ensihoitajien kokemasta uhka- ja väkivaltatilanteiden ”jälkikäsittelystä” tehdä valtakunnallinen malli. SVARS sanoo, että pitäisi kyllä, mutta ei usko siihen, sillä alalla on liian monta polkupyörämekaanikkoa.

Turhanpäiväisyyksiä

Sopisiko Pelastustiedon osapäiväreportteri Vanajanlinnan sisustukseen kuten häntä aavistuksen notkeampi haarniska sopii? 61% vastaajista näkee osapäiväreportterin ja haarniskan kahtena marjana. SVARS pohtii, että optikko ei välttämättä auta, mutta myöskään ei auta kieltää vastaajan näköaistimusta. 16% jättäisi osapäiväreportterin Vanajanlinnaan ja 23% halusi vaihtaa puheenaiheen toimittajanretkusta ensihoitoon, sillä lauteille oli tulossa luennoitsija Kolumbiasta asti, Carlos Zapa.

Kokoverta

Ensihoitolääkäri Carlos Zapa kertoi Akuuttihoitopäivillä tarinaa, jota ei kuule eikä näe mediasta, sillä Zapan tarinassa avunantajat ovat hengenvarassa hoitaessaan potilaita. He auttavat terroristien uhreja ja asettuvat itse samalle ”tulilinjalle”. Zapa ryhmineen ei silti halua katsoa sivusta, vaan muuttaa tilannetta. Sitä varten käynnistyi Lazarus-projekti, johon liittyy kokoveritutkimus. Myös suomalainen ensihoitolääkäri Timo Jama tekee kokoveritutkimusta. Pelastustiedon IG:ssä pohdittiin suomalais-kolumbialaisen kombinaation mahdollisuuksia.
Selkeä enemmistö liputti kombinaation puolesta. Sopiva vähemmistö pohti kombinaation kynnyksiä ja niiden poistamista. SVARS suosittelee osapuolille aiheen tiimoilta saunailtaa, vai onko sauna Zapalle liian kova pala?

Huoltovarmuuskeskuksesta

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varautumisasiantuntija Mikko Matikkala esitteli lähimenneisyydessä saatuja oppeja niin huoltovarmuuden kuin jatkuvuudenhallinnankin okulaarista. Kahden viimeisen vuoden aikana on kuulemma opittu paljon ja saatu kehitystä aikaiseksi. Pelastustiedon IG tiedustelee: Onko HVK tullut tutuksi?
Kyllä, maskit ja PPE:t tilataan edelleen heiltä 24%.
Kyllä – tv:stä ja lööpeistä tuttu 51%.
Ei, pitäisi ehkä perehtyä lisää 22%.
Olen ollut sumussa viimeiset kaksi vuotta 3%.
HVK:n saama media-aika sille kovin kriittisellä hetkellä jäi tuskin keneltäkään huomaamatta. SVARS ehdottaa jatkotutkimuksessa kysymyksenasetteluksi sellaista, että: onko tässäkin asiassa hyvä kunhan vain puhutaan, riippumatta siitä, mitä puhutaan?

Lisää kokoverta

Zapa palasi estradille. Hän esitteli ”kävelevä veripankki” -demonstraation, johon hän oli saanut mukaansa Akuuttihoitopäivien komiat mallit. ”Kävelevä veripankki” mahdollistaa kokoveren siirtämisen missä ja milloin vain. Tiimi seulotaan etukäteen ja tasaisin väliajoin läpi.
Ihan kuin komian mallin naama olisi hieman venähtänyt, kun Kolumbiasta tullut Zapa aloitti verensiirron mieheltä miehelle. Pelastustiedon IG tiedusteli yleisöltään, mitä komian mallin naaman asento viestitti?
29% vastaajista arveli, että: ”pelkoa”.
42% oli varma, että kyseessä oli ”perusilme”
29% uskoi mallin pelkäävän neuloja.

Yleisöltä tiedusteltiin legendaarisesti, että paljonko painaa kilo verta. Vanhaan kompaan voidaan kuitenkin todeta, että kun verisatsi painaa kilon, ei litran astia vielä täyty. Suurin osa vastaajista valitsi oikean vaihtoehdon 585 grammaa, kun kysyttiin paljonko 500 ml verta painaa?

Ilma on vaarallista, ainakin nesteensiirtoletkustossa. Mikä on letaaliannos ilmaa, kun sitä letkulla annostellaan laskimoon? Oikean vastauksen 20 ml valitsi 40 vastaajaa, 54 vastaajaa arveli vasta tupla-annoksen (40 ml) tappavan. 33 vastaajaa arveli määrän olevan 15 ml ja 25 vastaajaa oli varma, että yksikin kupla vie hengen.
SVARS toteaa, että edesmenneyt kansantaiteilija Irwin Goodman lauloi, että: ”ei tippa tapa.” Mutta toinen viisaus tiputusvärkeistä puhuttaessa on kuulemma se, että letkun verran ilmaa alkaa olla kriittinen raja. Kaikki kunnia letkuttajille.

Päätöksentekoa

Päivän luennot aloitti FinnHEMS-lentäjä Ralf Molander. Hän oli valinnut otsikokseen: CRM-tiimi välineenä.
Mikä on CRM:n suurin uhka? Yökeikat ja väsy 28%, nälkä 17%, mykkä työpari 36%, kusihätä 20%.
SVARS esittää jatkotutkimusaiheeksi henkilöstöpulan ja sen aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia CRM:ään. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi olla se, että missä ajassa 50%:n ja 100%:n ylityökorvaukset nollaavat kuormituksen ja onko hälytysrahan suuruudella tähän merkitystä.

Molander puhui päätöksenteosta, jota varten jokaisella ihmisellä on nopea järjestelmä (1) ja analysoivampi järjestelmä (2). Pelastustiedon IG kysyi: Kumpaa sinä käytät? ykköstä, koska nopeat syövät hitaat 26%, kakkosta, koska tykkään pohtia ja varmistaa 74%. SVARS toteaa, että ensihoitajat taitavat olla analysointiin taipuvaa sorttia. Toivoa sopii, että ensiarvioaakkostukseen ei lisätä enempää kirjaimia. Muistisääntökirjainyhdistelmiä alkaa olla jo sen verran, että niille kannattaisi tehdä oma taskuopas tai sovellus.

Ukrainasta

Ex-kattoasentajaksi itseään tituleeraava Topi Huhtala palveli Ukrainan joukkoja Venäjän hyökkäyssodassa. Hän kertoi kokemuksistaan taistelukentällä sekä rankkojen kokemusten psyykkisistä seuraamuksista ja niistä selviytymisestä.
Pelastustiedon IG-tarinassa haluttiin tietää, miten tarinan seuraajat käsittelevät psyykkistä kuormitusta?
Annetuista vaihtoehdoista harrasteet ja arkipuuhat nousivat selväksi ykköseksi, yhtä selvästi hopeaa otti keskustelu työporukan kanssa, rinnanmitalla pronssille jäi musta huumori ja ensimmäisen pistesijan selvin lukemin kairasi rauhoittuminen ja hengityksen kontrollointi.
SVARS ehdottaa jatkotutkimusaiheeksi sitä, että stimuloiko musta kahvi maitokahvia enemmän mustan huumorin syntymistä ja löytyykö mustan kahvin ja mustan huumorin sekä närästysoireiden väliltä työhyvinvointiin liittyvä yhteys.

Työnohjauksesta

Sampsa Suomi puhui ”työelämän tunnetaidoista”, johon Pelastustiedon IG-tarina reagoi kysymällä:
Tarjotaanko teillä työnohjausta?
Kyllä ja onneksi olen kieltäytynyt 16%.
Kyllä mutta en ole vielä päässyt 32%.
Ei ole, vaikka ollaan pyydetty 21%.
Ei, mikä se on 3%.
SVARS sanoo työn ohjautuvan uomiinsa myös jämäkän työnjohdon avulla. Tutuimmista kannustuslauseista mainittakoon: ”Enemmän töitä, vähemmän puhetta.” Jotta kenellekään ei jäisi väärää kuvaa, on vielä todettava, että työnohjaus on oleellinen osa ammatillisen itsetutkimuksen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Sitä tekevät koulutetut työnohjaajat.

Jokerilta

Jukka Kettunen oli Akuuttihoitopäivien ”Jokeri”, ei maalinaamainen pahis, vaan yleisön toivoma hyvis. Akuuttihoitopävien somessa sai toivoa yhdelle tyhjälle paikalle luennoitsijaa, ja somekansa pyysi eniten Kettusta. Ugh, yleisö on puhunut. Se sai kuulla luennon traumaelvytyksestä. Ja Pelastustiedon IG halusi tietää, ovatko sen seuraajat olleet mukana traumaelvytyksessä?
66% vastasi, että: en koskaan. 19% vastasi, että: kerran. 2-4 kertaa traumaelvytyksessä oli ollut 10% vastaajista ja yli 5 kertaa 5% vastaajista.

Lapsista

Pediatri Lilli Leimi kertoi lapsista päivystyspotilaana. Lapsipotilaat nostavat usein hoitajan stressitasoa. Systemaattinen tutkiminen auttaa stressinhallinnassa. Muistisääntöjen viidakosta kannattaa pöyhiä esiin BBB + ABCDE. Mutta mitä BBB tarkoittaa?
Neljästä vaihtoehdosta oli vastattu useimmiten: Breathing, Body colour, Behavior, joten eiköhän se ole se. Mikäli epäilyttää, niin: KVG.

Loppulauselma

Akuuttihoitopäivät 2023 sisälsi tietoa, naurua, itkua, verkostoitumista, paskoja vitsejä, verta ja suolenpätkiä eli kaikkea, mitä pieni, ensihoidosta kiinnostunut ihminen kaipaa. Eiköhän oteta 2024 uusiksi. Savet he date 24.-25.5.

Oletko messissä? Tottkai mukana 8%, Ehkä jos saa vapaat anottua 29%, Jos työnantaja maksaa 61%, Mieluummin jossain muualla 2%. SVARS toteaa, että hyvin järjestetyillä opintotapahtumilla on edelleen sijansa henkilöstön koulutuksessa ja virkistyksessä. Mikä onkaan parempaa tyhy-toimintaa, kuin se, että henkilö lähtee koulutustapahtumaan, joka on samalla virkistystä ja kollegojen tapaamista rennoissa merkeissä, jolloin oppiminen voi olla jopa hauskaa. SVARS julistaakin kilpailun: Millä hyvinvointialueella on ensimmäisenä pokkaa julistautua työhyvinvointialueeksi?

Miten Pelastustieto onnistui reportaasissaan? Ihan jepa 42%, Kai tää on tyhjää parempi 12%, Ei prkl taas tätä spämmiä 5%, Mistäköhän päästä se päätöspuheenvuoron pitäjän mikki palautuu? 42%.
Tasan yhdessä vapaata kommenttia sisältäneessä palautteessa todetaan: ”Loistavaa päivittämistä koulutuspäiviltä tänne someen!” Uskomme luonnollisesti tähän ja paukuttelemme henkseleitä seuraaviin Akuuttihoitopäiviin asti.

Tämä selvitys on tehty omalla luvalla asianomaisten mielekkäistä vastusteluista huolimatta.
Lähde: Lisitsyn, #AHP2023 -Instagram-tarina, @pelastustieto -Instagram-tili, 2023

Teksti Marko Partanen
Kuvat Dimitri Lisitsyn