Vaikka sydäniskurit ovat yleistyneet julkisissa tiloissa, pelkkä laite ei auta, lisäksi tarvitaan elvytystä. Kuvan defibrillaattori on Kymenlaakson pelastuslaitoksen käytössä.
Pohjois-Karjalan pikkukylät saavat tämän vuoden aikana 15 defibrillaattoria eli sydäniskuria.
Ajatus sydäniskureiden lahjoittamisesta kylien pelastusryhmille syntyi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella, kun laitos hankki maakunnan paloasemille uudet sydäniskurit. Vanhat, käyttökelpoiset laitteet annettiin kylien käyttöön.
”Osa laitteista oli vain pari vuotta vanhoja. Katsoimme, että 15 laitetta voisi antaa eteenpäin. Mietimme, mikä olisi oikea kohde. Sitten totesimme, että annetaan ne Turvaa maaseudulle -hankkeelle”, kertoo ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Kari Törrönen.
Turvaa maaseudulle -hankkeessa on koulutettu Pohjois-Karjalan kylien asukkaista omatoimisia pelastusryhmiä, joita on jo 50. Sydäniskurit sijoitetaan ensisijaisesti kylille, joille on perustettu ja koulutettu pelastusryhmiä. Sijoittaminen tapahtuu portaittain tämän vuoden aikana.
Ensimmäinen defibrillaattori on menossa Kesälahdelle Villalan kylän Neste-huoltoasemalle. Se luovutetaan torstaina 22. helmikuuta. Luovutuksen yhteydessä järjestetään koulutusta sydäniskurin käyttöön osana peruselvytystä.
Tärkeä laite ikäihmisille
Kari Törrönen kertoo, että Kesälahti valikoitui ensimmäiseksi paikaksi sydäniskurille, koska sieltä Turvaa maaseudulle -hanke sai alkunsa.
”Joskus kun oli isompi myrsky, eikä pelastuslaitos ehtinyt joka paikkaan raivaustöihin, Kesälahden paloaseman palomestari Rauno Suomalainen rupesi miettimään, että eikö kylilläkin voisi olla ryhmiä, jotka voisi hälyttää apuun. Niin pelastusryhmät syntyivät.”
Muut 14 sydäniskuria sijoitetaan kyliin ympäri Pohjois-Karjalaa. Pelastuslaitos painottaa, että sydäniskureiden luovutus tukee erinomaisesti Turvaa maaseudulle -hankkeen tavoitteita. Kyläläiset voivat itse osallistua turvallisuuden rakentamiseen. Defibrillaattori on pian kaikkien ensiapukoulutettujen kyläläisten ulottuvilla, sen sijaan että se tulisi paloasemilta kymmenien kilometrien päästä.
”Joskus matka voi olla pitkä. Jos laite on nopeammin saatavilla huoltoaseman seinältä, se on vain hyvä asia. Mitä nopeammin potilas saa apua, sitä parempi”, Törrönen sanoo.
Defibrillaattoria käytetään sydämen oikean rytmin palauttamiseen kammiovärinässä.
”Ylivoimaisesti suurin sydänpysähdyksen syy on sepelvaltimotaudista johtuva sydäninfarkti. Kun sydän pysähtyy, se menee useimmiten kammiovärinään. Sydäniskurilla vääränlainen rytmi käännetään oikeanlaiseksi. Pohjois-Karjalan kylillä alkaa olla jo vanhempaa väkeä, ja heille se on tärkeä laite”, Törrönen kertoo.
Lue lisää pelastusryhmistä:
50 kylässä toimii pelastusryhmä Pohjois-Karjalassa
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
