Työnohjauksen tarkoituksena on loksauttaa palasia yhteen, jolloin tavoitteet, roolit ja tehtävät selkiytyvät.
Työnohjaus käsitteenä on edelleen monelle vieras. Tiedon ja ymmärryksen puute voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja haluttomuutta osallistua työnohjaukseen.
Työnohjaus on Suomen työnohjaajat ry:n (StoRy) mukaan oman työn tutkimista, arvioimista ja kehittämistä. Työnohjauksessa käsitellään työhön ja työyhteisöön liittyviä asioita, kokemuksia ja tuntemuksia sekä kehitetään vuorovaikutusta ja taitoja koulutetun työnohjaajan kanssa.
Ohjaaja tulisi valita itse
Työntekijän tulisi itse saada valita työnohjaajansa, mutta toistaiseksi Suomessa on vähän koulutettuja työnohjaajia, joilla on ensihoito- ja pelastusalan substanssiosaamista ja kokemusta työnohjauksesta, mikä hankaloittaa työnohjaajan vapaata valintaa. Substanssiosaaminen ei ole välttämätöntä ja osin se nähdään ristiriitaisenakin tekijänä, sillä se voi supistaa ohjaajan näkökulmaa, vaikka voi auttaakin ymmärtämään ohjattavaa paremmin.
Yksin tai ryhmässä
Työnohjausta voidaan antaa niin yksilölle kuin ryhmässäkin. Maailmalla on käytössä työnohjauksen tukiryhmämuotoja, jotka eivät ole virallisia työnohjaustapoja Suomessa. Työnohjaus alkaa kartoituskeskustelulla, jossa sovitaan sopivin tapa työnohjaukselle. Suunnittelussa tulisi huomioida yksilökohtaiset tarpeet: yksi saa enemmän irti ryhmätyönohjauksesta, kun toiselle toimii paremmin yksilöohjaus, eivätkä koe työnohjausta hyödylliseksi tai tarpeelliseksi.
Onnistunut työnohjaus toimii
Työnohjauksen tarkoitus on selkiyttää yhteisiä tavoitteita, työyhteisön rooleja ja tehtäviä ja sujuvoittaa näin työskentelyä. Tutkimustieto osoittaa onnistuneen työnohjauksen vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, kohottamalla ammatillista itsetuntoa sekä vähentämällä psyykkistä rasitusta. Työnohjaus myös vahvistaa tutkitusti henkilöstön ammatillista osaamista ja ryhmätyötä, sekä parantaa työkykyä ja hoitotyötä. Tämän myötä työssä jaksaminen lisääntyy.
Teksti Anni Loikkanen
Piirros Helmi Partanen
Lue ”Työnohjaus – mitä se on?” -juttu kokonaisuudessaan Pelastustiedosta 2/2023.
Työnohjausta ryhmässä: ”Tästä jatkuva käytäntö”
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevä ensihoidon kenttäjohtaja Jaakko Suvanto on osallistunut työnantajansa järjestämään työnohjaukseen, jossa on käsitelty muutosta, toimintatapoja, kumuloitunutta työkuorma.
Ohjaajan, tehosairaanhoitaja Sanna Nerjannon ryhmäohjaukset ovat tarjonneet myös vertaistukea. Nerjannon mukaan vuorotyössä olevien ryhmäohjaukset ovat haasteellisia, sillä saman porukan jalkeille saanti joka kerralla teettää töitä.
Ensihoito ohjaajan silmin
Ensihoito on sairaalamaailmaan verrattuna varsin omanlaisensa työympäristö, joten akuuttihoitotyön ymmärtämisestä on työnohjaajalle etua, jotta osaa lähteä kysymään oikeita kysymyksiä. Toisaalta taas tietystä objektiivisuudesta voi olla Nerjannon mukaan jopa hyötyä, jotta ei ohjaajana kuvittele itse tietävänsä liikaa ja jätä siten tiettyjä aiheita sivuun.
Kenttäjohtajalle harvinaista vertaistukea
”On keskusteltu työn sisällöstä, vaatimusten lisääntymisestä, oman työn muuttumisesta ja työn aiheuttamista tuntemuksista. Vaikka ensihoito onkin tiimityötä parhaimmillaan, on kenttäjohtaja roolissaan melko yksin. Työnohjauksessa olen saanut sitä vertaistukea, jota tehtävillä ei aina ole saatavilla. On päästy myös jakamaan hyviä käytäntöjä sekä sitä kautta pohtimaan toimintatapojen yhtenäistämistä”, Suvanto kertoo.
Ohjaaja tunnistaa ohjattavilta tulevat aiheet
Nerjannon mukaan monesti työnohjauksessa nousevat esiin työhön tai työn johtamiseen liittyvät muutokset ja huolet. Ohjauksen aiheet tulevat nimenomaan ohjattavilta. Työnohjaajan tehtävänä onkin tunnistaa, missä asioissa kuunteleminen ja pelkkä keskustelu on tärkeintä, ja mitkä asiat ovat sellaisia, joita tulisi viedä eteenpäin jollekin muulle taholle.
Suvanto sanookin, että pelkän muutoksen tuskan jakaminen istunnoissa tuntui tärkeältä. Hän painottaa, että työnohjauksen tulisi olla mainitun 1,5 vuoden kokeilun sijaan jatkuvaa, jotta ei kävisi niin, että suurten organisaatiomuutosten ajalle ajoittuvien istuntojen aiheet rajoittuisivat vain itse muutoksen käsittelyyn. Tällöin perustyön herättämät ajatukset ja tuntemukset jäävät käsittelemättä.
Teksti Jemina Johansson
Lue ”Työnohjausta ryhmässä” -juttu kokonaisuudessaan Pelastustiedosta 2/2023.
