Tilastot vuodelta 2024 kertovat, että ensihoidon kohtaamat uhka- ja väkivaltatapaukset ovat yleistyneet.
Ensihoitajat kokivat uhka- ja väkivaltatilanteita viime vuonna (2024) enemmän kuin aiemmin, kun ne suhteutetaan suoritettuihin tehtäviin. Edellisvuonna (2023) ensihoitaja joutui uhka- ja väkivaltatilanteeseen 1753 tehtävän välein, viime vuonna uhka- ja väkivaltatilanne kohdattiin 1319 tehtävän välein. Esiintymistiheys on noussut pandemiaa edeltävään aikaan.
”Raportointia hankaloittaa tietojen saatavuus. Osa palveluntuottajista toimittaa tiedot pyydettäessä, mutta osalla palveluntuottajista on hankaluuksia saada tietoja mistään ja osa ei ehkä näe tietojen jakamista yhteisen hyvän nimissä kovin tarpeelliseksi”, valtakunnallisia tilastoja kymmenen vuotta kerännyt Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka sanoo.
Hän arvioi, että saman kaltainen trendi näkyy myös raportteja kirjoittavissa ensihoitajissa.
”Tilastot ovat vain jäävuoren huippu. Todellisuudessa näitä tapahtuu paljon enemmän. Lievä väkivalta tai suusanallinen uhkailu hyväksytään tai koetaan jotenkin normaaliksi, eikä siitä lähdetä tekemään raporttia.”
Viime vuoden raportoinnissa on huomioitu yhteensä 509 105 ensihoitotehtävää eri puolella Suomea. Ahvenanmaa ei ole ollut otannassa ollenkaan mukana.
Tuloksien vertailu on hankalaa, koska ensihoitopalvelua tarjoavilla 21 hyvinvointialuella ja Helsingin kaupungilla on erilaisia raportointitapoja. Raporteista noin puolet eivät kerro tekijän sukupuolta. Samoin tiedot tekijän päihtymyksestä tulevat esille vain noin puolesta raporteista. Tämä hankaloittaa uhka- ja vaaratilanteiden ehkäisyä varten tehtävää tekijän profilointia.
artikkeli jatkuu
Seurantaa on jatkettava
”Suunta uhka- ja väkivaltatilanteiden esiintyvyydelle on nousussa ja kehityksen seurantaa on syytä jatkaa”, Jorma Kuikka sanoo.
Hänen mukaansa ensihoitopalvelussa on jatkettava myös henkilöstön kouluttamista, työturvallisuusohjeiden päivittämistä ja raportoinnin tärkeyden korostamista.
Viime vuoden raportoinnista voidaan todeta, että tyypillinen uhka- ja vaaratilanne syntyy yksityisasunnossa ja sen aiheuttaja on potilaana tai asiakkaana oleva humalainen mies. Yhdessä kymmenestä tapauksesta uhka- ja vaaratilanteen aiheutti omaisten, ulkopuolinen tai muun tekijä. Kolme tapausta neljästä aiheutti mies ja yhden nainen.
Eniten uhka- ja väkivaltatilanteita sattui yksityisasunnoissa (34%), ambulanssissa (31%) ja kohdeosoitteessa ulkona (19%). Myös hoitolaitoksissa (7%), julkisissa tiloissa (5%) ja muissa tiloissa (4%) sattui tilanteita.
Vakavimpia tapauksia ilmeni kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen aiemman vuoden tapauksiin.
Kielellistä tai henkistä väkivaltaa raportoitiin koetuksi 172 kertaa, lievää fyysistä väkivaltaa 115 kertaa, vakavaa fyysistä kipua tuottavaa väkivaltaa 31 kertaa ja vakavan vamman aiheuttanutta fyysistä väkivaltaa 6 kertaa. Vakavimpia tapauksia ilmeni kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen aiemman vuoden tapauksiin.
Uhka- ja väkivaltatilanne tuli ensihoitajalle yllätyksenä 40 prosentissa tapauksesta. Ennakkotieto tai -odotus mahdollisesta vaarasta ilmeni 13 prosentissa tapauksista. Tämä tieto oli saatavilla noin puolesta raporteista.
Uhka- ja väkivaltatilanteista konsultoitiin poliisia 144 kertaa, rikosilmoitus tehtiin 11 kertaa ja tapahtumien perusteella laadittiin 41 varotietoilmoitusta.
Yhtenäisempää tietojen keruuta
Hyvinvointialueet eivät ole yhdenmukaistaneet raportointiaan. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston nykyistä tapaa kerätä tietoa uhka- ja väkivaltatilanteista tulisikin kehittää. Jorma Kuikka toivoo, että kumppanuusverkosto keräisi tiedot ja että tietojen ilmoittamisesta tulisi palvelutuottajille automaatio.
”Vähimmäistietoina tulisi kertoa tehtävien kokonaismäärä sekä koettujen uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä”, Jorma Kuikka sanoo.
Viime vuonna pelastuslaitosten kumppanuusverkostoon perustettiin työturvallisuustyöryhmä, joka pohtii tilastointia ja koulutusta. Työryhmässä uhka- ja vaaratilanteet ovat prioriteetilla numero yksi.
”Voitaisiinko uhka- ja väkivaltatilanteita kerätä KEJO:n ensihoitokertomuksen yhteydessä?” Jorma Kuikka kysyy.
Hän ehdottaakin, että järjestelmä voisi kysyä kirjaamisen yhteydessä, että: koitko tehtävällä uhkaa ja onko sitä tarve käsitellä enemmän.
”Raportointi tulisi pitää yksinkertaisena ja helppona.”
Laki lähti lausunnolle
Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnolle lakiesityksen, joka vahvistaa poliisien, ensihoitajien ja pelastushenkilöstön rikosoikeudellista suojaa sekä turvaa poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista.
”Toivottavasti lakimuutos menee läpi. Se vaikuttaa hyvältä. Vaatinee muutaman esimerkkitapauksen, jotta sitä opitaan käyttämään”, Jorma Kuikka arvelee.
Suurin osa tällaisista vakavista väkivallanteoista on spontaaneja, eikä tekijä mieti tehdessään mahdollista rangaistuksen uhkaa tai edes ymmärrä, että teko voisi olla jotenkin pahempi kuin mikä tahansa vastaava teko. Lain läpi meno on kuitenkin tärkeää.
”Suurin anti laissa olisi ehkä se, että kipua ja kärsimystä kokeneet ensihoitajat saavat oikeutta yhdenvertaisesti muiden virkamiesten kanssa”, Jorma Kuikka sanoo.
Uhka- ja väkivaltatilanteita Ahvenanmaalla
Ahvenanmaalla uhka- ja väkivaltatilanteita ei rekisteröidä mihinkään erityiseen rekisteriin. On kuitenkin tilanteita, joissa ensihoitohenkilöstö kokee ympäristönsä uhkaavaksi, mutta näitä tilanteita ei ole tarkemmin määritelty tai eritelty.
”Viimeksi uudenvuodenaattona ambulanssiajoneuvo joutui ilkivallan kohteeksi, kun ambulanssihenkilöstö oli poistanut asiattomat henkilöt asunnosta potilasta hoitaessaan. Tämä on huolestuttavaa käyttäytymistä”, Maarianhaminan pelastuslaitoksen ambulanssimestari Tom Göstas sanoo.
Ahvenanmaalla tapahtuu vuosittain alle kaksi tapausta, joissa ambulanssihenkilöstö joutuu suoraan uhkausten kohteeksi aseilla, veitsillä tai vastaavilla. Toisaalta on useita tapauksia, joissa ambulanssihenkilöstön työympäristössä on aseita ja veitsenkaltaisia esineitä, mikä voidaan kokea uhkaavana. Keskimäärin Ahvenanmaalla suoritetaan 3 030 ensihoitotehtävää vuodessa.
”Molemmat luvut ovat olleet samanlaisia viimeisten viiden vuoden aikana”, Tom Göstas kertoo.
Maarianhaminan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstöä on koulutettu uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta. Niitä silmällä pitäen on laadittu ohjeet viestinnästä uhka- ja valmiustilanteissa, ambulanssihenkilöstön hälytysjärjestelmästä, henkilökohtaisista suojavarusteista ja strategisista suojatoimenpiteistä.
”Järjestämme myös koulutustilaisuuksia yhdessä poliisin kanssa henkilösuojaimien tuntemuksen vahvistamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi siitä, milloin uhkaavia tilanteita syntyy”, Tom Göstas sanoo.
VIRVE-hälytysjärjestelmän lisäksi ensihoitohenkilöstöllä on käytössään suojaliivit, joita tulee käyttää kaikilla pahoinpitelytehtävillä, joihin liittyy ase, mielenterveysongelmatehtävillä sekä uhka- ja valmiustehtävillä, joihin poliisi pyytää ambulanssin
Teksti ja kuva Marko Partanen
