Marraskuiset (2023) tapahtumat suomalaisessa ensihoidossa osoittavat kovalla tavalla, mitä saattaa olla luvassa millä tahansa tehtävällä. Ensihoitajiin kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita on ryhdytty pohtimaan kansallisessa verkostossa.
Marraskuun alussa ensihoidossa on sattunut kaksi uutisiin noussutta uhkaavaa tilannetta. Ensimmäisessä tapauksessa poliisi epäilee, että yksityisasunnossa tehtävällä ollutta ensihoidon henkilöstöä uhattiin aseella. Toinen ensihoitajista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta toinen ensihoitaja jäi aseella uhaten pakotettuna asuntoon. Toinenkin ensihoitaja pääsi hetken päästä pakenemaan asunnosta, jolloin rikoksesta epäillyn miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella asunnon sisällä. Epäilty yritti saada ensihoidon hallussa olleita lääkkeitä itselleen.
Poliisi tutkii tapahtunutta tekoa tapon yrityksenä, panttivangin ottamisena, törkeän ryöstön yrityksenä, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, laittomana uhkauksena, ampuma-aserikoksena ja huumausaineen käyttörikoksena.
Ambulanssi luvatta käyttöön kesken kuljetuksen
Toisessa tapauksessa poliisin tiedotteen mukaan Oulun Haukiputaalla ensihoitajien päivystykseen kuljettama potilas otti luvatta käyttöön ambulanssin. Potilas oli muuttunut kuljetuksen aikana aggressiiviseksi ja ensihoitajat joutuivat pysäyttämään auton sekä poistumaan ulos autosta. Potilas oli tämän jälkeen ottanut auton käyttöönsä. Paikalle samaan aikaan saapunut poliisipartio lähti seuraamaan pakenevaa autoa. Nelostiellä auton nopeus oli enimmillään 190 km/h, rajoituksen ollessa 100 km/h. Ajo jatkui Haukiväylälle nopeus enimmillään 165 km/h, rajoituksen ollessa 80km/h josta Heitontielle 80km/h, rajoitus 40km/h. Ajo päättyi Heitontien päähän missä auto ajoi ulos tieltä. Kuljettaja saatiin kiinni ja toimitettiin poliisin saattamana päivystyspoliklinikalle. Ulosajosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä moottorikulkuneuvon käyttövarkautena, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus on törkeä silloin, kun teolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen tai muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa tai haittaa.
UVT-verkosto, työturvallisuuden puolesta
Suomalainen ensihoito on huolissaan sen kohtaamista uhka- ja väkivaltatilanteista. Pahentunen tilanteen takia maahan on perustettu ”ensihoidon UVT-koulutusverkosto”, jonka tarkoituksena on parantaa ensihoitajien työturvallisuutta kehittämällä kansallisessa verkostossa aiheeseen liittyvää koulutusta, jakamalla hyviä käytänteitä ja valmistella yhtenäistä koulutusmateriaalia.
Pelastustieto kysyi ensihoidon UVT-koulutusverkostolta, mitä ensihoitajien kokemat viimeaikojen kovat tilanteet tuovat mieleen. Sanna Kauppinen, Marko Kolula, Tuomo Mäntyniemi ja Anu Venesoja vastaavat UVT-verkoston puolesta.
Mistä Sonkajärven ja Haukiputaan tilanteet kertovat?
Tapahtuma kuvastaa erittäin surullisella tavalla yhteiskuntamme nykytilaa. Auttajat ammattiryhmästä riippumatta eivät voi enää luottaa koskemattomuuteen työtehtävillä. Uhat ovat valitettavasti myös ensihoidossa arkipäivää. Ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt ja se heijastuu auttajia kohtaan huonona käytöksenä ja suoranaisena uhkailuna ja väkivaltana.
Minkälaisen jäljen tämänkaltaiset tapahtumat ensihoitajaan jättävät?
Tämänkaltaiset tapahtumat voivat saada aikaan sen, etteivät ensihoitajat pysty enää palamaan omaan työhönsä tehtävän aiheuttaman kuormituksen takia. Nämä tapahtumat koskettavat koko työyhteisöä, mutta myös koko ensihoitokenttää läpi Suomen.
Mitä ensihoitaja voi itse tehdä tällaisten asioiden varalta?
Ottamatta kantaa näihin kumpaankaan tapahtumaan itsessään, ensihoitajien on tärkeää havainnoida ensihoidon toimintaympäristöä. Havainnoimalla ja ennakoimalla ensihoitaja voi vaikuttaa uhka- ja väkivaltatilanteisiin ennaltaehkäisevästi. Ensihoitajalla on myös työturvallisuuslain 23. pykälän mukaan oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa ensihoitajan hengelle tai terveydelle. Jatkuva tilannetietoisuuden ylläpito ja koulutuksiin osallistuminen ovat tärkeitä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn käytettäviä keinoja.
Mitä työnantajan tulisi tehdä näiden asioiden varalta?
Työturvallisuuslain 27. pykälä velvoittaa työnantajaa turvallisuusjärjestelyihin, jos väkivallan uhka on työssä ilmeistä. Tämä sisältää työturvallisuusriskien kartoituksen, turvallisuusohjeiden laatimisen sekä teknisten, työturvallisuuteen liittyvien suojavälineiden hankinnan. Näiden tekijöiden ajantasaisuudesta huolehtiminen on siis työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työnantajan pitää tarjota koulutusta uhkaavien tilanteiden ennakointiin ja hoitamiseen. Siitäkään huolimatta kaikkia tilanteita ei voi ennakoida.
Työnantajan velvollisuuksien lisäksi on äärimmäisen tärkeää lisätä työyhteisön ymmärrystä ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteista, niihin johtavista – ja niitä indikoivista tekijöistä, sekä näiden tilanteiden ennaltaehkäisyyn vaikuttavista toimintamalleista.
Mitä päättäjien tulisi tehdä näiden asioiden varalta?
Ensihoidon työturvallisuus on liikaa yksittäisten toimijoiden vastuulla; yhtenäiset ohjeet, valvonta ja seuranta puuttuu valtakunnan tasolta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden kouluttamisen yhtenäistämiseksi on perustettu koulutusverkosto. Verkosto ei yksin voi asiaa ratkaista. Sosiaali- ja terveysministeriöltä tarvitaan selkeämpää ja vahvempaa ohjausta ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyen. Lakimuutoksesta on puhuttu vuosia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että myös ensihoitajia kohtaan tapahtuva hyökkäys olisi virkamiehen väkivaltaista vastustamista. Lakimuutos antaisi viestin yhteiskunnalle, ettei ensihoitajia kohtaan tehtyjä hyökkäyksiä hyväksytä, ja että ensihoitajiin kohdistuneilla hyökkäyksillä on kovemmat seuraukset tekijöille.
Uhka väijyy jokaisella tehtävällä
Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden koulutusverkosto (UVT-verkosto) painottaa, että suomalaisen ensihoidon on hyvä ymmärtää, että työturvallisuus on uhattuna ensihoidon jokaisella tehtävällä.
”Se edellyttää tietynlaista kulttuurimuutosta siinä tavassa, miten olemme ehkä aiemmin tottuneet ensihoitotyötä suorittamaan. Haluamme korostaa, että työskentelykulttuurin muutos turvalliseen ensihoitotyöhön edellyttää ensihoitajalta entistä korostetumpaa tarkkaavaisuutta, varovaisuutta ja harkintaa ensihoidon jokaisella työtehtävällä. Kun ensihoitaja suorittaa työtehtävänsä alituisesti työturvallisuutensa huomioiden, työn suorittaminen itsessään on varmemmin ensihoitajan omassa kontrollissa”, UVT-verkostosta kerrotaan.
Lähde: Poliisin tiedotteet ja ensihoidon UVT-koulutusverkosto
Kuva Dimitri Lisitsyn
