Kauhapaarien ja tyhjiöpatjan käyttöön on hyvä yhdistää kauluri ja riittävästi henkilöstöä.
Vammautuneen potilaan tukemisen välineet ja ohjeet vaihtelevat alueittain merkittävästi. Ensihoito-oppaasta ollaan lähivuosina tekemässä valtakunnallinen ensihoidon ohjeistus, mutta erilaisten tukemisohjeiden viidakossa yhteisen linjan löytäminen tulee olemaan haasteellista.
Vammapotilaan tukemiseen käytetään tyypillisesti niskatuen lisäksi joko rankalautaa tai kauhapaarien ja tyhjiöpatjan yhdistelmää. Osassa alueista käytetään myös puolivartalolastaa (Kendrik Extraction Device/KED), sekä Combi Carrieria, joka on kauhapaarien ja rankalaudan yhdistelmä. Muutamilla alueilla on lantiovyö otettu käyttöön.
Vertailevaa tutkimusta välineiden eroista on kohtuullisen vähän ja jokaisella alueella on omat ohjeistuksensa, jotka perustuvat pääasiassa paikallisen ensihoidon vastuulääkärin mielipiteeseen. Laajamittaisia tutkimuksia välineiden hyödyistä ei ole tehty ja maailmalla on alueita, missä tukemisen välineitä ei käytetä ollenkaan, rankavammojen osuuden pysyessä silti samoissa luvuissa.
Mikään tutkimus ei osoita yhtä välinettä toista paremmaksi. Saksassa ensihoito käyttää modulaarisia konttiautoja, joissa on hyvin tilaa kaikille tarvittaville välineille ja autoihin on päätetty hankkia kaikki erilaiset tukemisvälineet. Puolivartalolastaa käytetään pääasiassa evakuoitaessa potilasta suurista ajoneuvoista, kuten rekoista. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että lastaa käytettäessä potilaalle tulee enemmän kiertoliikettä kuin jos potilasta pyydettäisiin itse nousemaan avustettuna ajoneuvosta pois. Tajuttoman potilaan kohdalla puolivartalolasta puoltaa kuitenkin paikkaansa.
Rankalautaa on käytetty maailmalla pitkään. Rankalaudan vakiintunutta asemaa ei ole horjuttanut mikään, vaikka useassa tutkimuksessa on pystytty osoittamaan, että rankalaudat eivät ole pelkästään potilaille epämukavia vaan niistä voi olla jopa haittaa. Potilaan maatessa pidempään rankalaudalla on havaittu painehaavaumia sekä laskimopaluun heikkenemistä. Rankalauta on epämukava, mutta ehdottoman nopea väline potilaan evakuoinnissa ambulanssiin. Aikakriittisissä tilanteissa rankalauta puoltaa hyvin paikkansa.
Olennaisinta nopea hoito
Tyhjiöpatjoja on tarjolla useita malleja eri valmistajilta, joiden etuina voidaan pitää tehokkaampaa tukea ja potilaalle mukavampaa asentoa. Lisäksi lantio saadaan tuettua vöiden avulla kohtuullisen hyvin. Tyhjiöpatjan heikkouksia on herkän rikkoutumisen lisäksi ajankäyttö. Potilaan asettaminen tyhjiöpatjalle kauhapaarien avulla vie merkittävästi pidempään kuin rankalaudan kanssa, eikä lantion tuki ole riittävää lantiomurtumapotilaille.
Lantiovyö on lantiomurtuma potilaalle erittäin hyödyllinen. Lantiovyöllä on tutkimuksissa osoitettu merkittävä hyöty potilaiden selviämiselle. Lantiomurtumia on kuitenkin vähän ja uuden välineen hankkiminen ja henkilöstön kouluttaminen aiheuttavat kustannuksia. Uusia välineitä tulee jatkuvasti ja on aina arvioitava koulutuksen kohdentaminen olennaisiin aiheisiin.
Niskatuen käyttö on aiheuttanut paljon keskustelua vuosien varrella. Osalla alueista kauluria ei käytetä, kun taas toisilla alueilla kauluri laitetaan lähes jokaiselle potilaalle. Kauluri on erittäin epämukava ja lisäksi se saattaa vaikeuttaa muiden hoitotoimenpiteiden toteuttamista. Kaulurilla voi olla laskimopaluuta heikentävää vaikutusta, jolloin kallovammapotilaan tila voi jopa heikentyä.
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, ettei automaattinen tukeminen kaikille kriittisille traumapotilaille ole tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi lävistäviä vammoja saanut potilas hyötyy tukemisesta hyvin harvoin. Olennaisempaa on saada potilas nopeasti ambulanssiin ja liikkeelle kohti sairaalaa. Rankavammat ovat nykyisin hyvin harvinaisia. Kriittisesti loukkaantuneilla potilailla ainoastaan muutamalla prosentilla on rankavamma. Näistäkin suurimmalla osalla on neurologisia puutosoireita ennen ensihoidon paikalle saapumista ja näin tukemisen tarpeen havaitseminen on helpompaa ja tukeminen ehdottoman kannattavaa lisävaurioiden välttämiseksi.
Erilaiset tukemisen välineet soveltuvat erilaisiin tilanteisiin. Parasta olisi, että erilaiset välineet olisivat saatavilla ja että henkilöstöllä olisi asianmukainen ymmärrys, milloin mikäkin väline on potilaan kannalta paras eikä potilasta tuettaisi turhaan. Kansallinen ohjeistus hyvästä potilaan tukemisesta voi olla vaikea toteuttaa. Mielipiteitä on paljon ja tutkittua tietoa vähän.
Teksti ja kuvat: Juha Jormakka
Kirjoittaja on Saimaan ammattikorkeakoulun projektipäällikkö
