Ensihoitaja Elina Putkinen tutki vierianalytiikan käyttöä ja kehittämistä Etelä-Savossa.
Vierianalytiikan avulla voidaan tehokkaammin kohdistaa oikea-aikainen hoito, oikeille potilaille, oikeassa paikassa. Elina Putkinen tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään vierianalytiikan käyttöä ja kehittämistä Etelä-Savon hyvinvointialueen ensihoidossa.
Mistä on kyse?
Vierianalytiikka on ollut käytössä ensihoidossa yli 20 vuotta, mutta sen hyödyntämistä on tutkittu vain vähän, eikä siitä ole vielä muodostunut vakiintunutta osaa normaalista tutkimus- ja hoitokäytännöstä. Ensihoito on kehittynyt vuosien saatossa yksinkertaisesta sairaankuljetuksesta monipuoliseksi, tehohoitotasoja vastaavaksi erikoissairaanhoidon osa-alueeksi. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi sekä terveydenhuoltojärjestelmän että yhteiskunnan yleinen kehitys. Päivystyspalveluiden väheneminen ja etäisyyksien kasvu korostavat tarvetta ohjata potilaat suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Ensihoidon rooli oikean kuljetuskohteen valinnassa on yhä keskeisempi, mikä lisää entisestään painetta tehdä tarkkaa ja luotettavaa hoidontarpeen arviota jo kentällä.
Vierianalytiikalla nähdään olevan tutkimustiedon perusteella paljon potentiaalia.
Yhdeksi onnistuneen hoidon tarpeen arvioinnin ratkaisuksi on tunnistettu teknologian, kuten kehittyneiden vierianalysaattoreiden, tuomat hyödyt. Vierianalytiikalla nähdään olevan tutkimustiedon perusteella potentiaalia tehostaa kliinistä päätöksentekoa, nopeuttaa tarvittavan hoidon aloitusta, vähentää turhien kuljetusten määrää ja parantaa potilaskokemusta sekä ammattilaisten varmuutta.
Etelä-Savon hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa vierianalytiikan käytöstä on kokemusta jo yhdeksän vuoden ajalta. Nykyään jokaisesta ensihoitoyksiköstä löytyy i-STAT- tai Epoc® -vierianalysaattori sekä pika CRP-laite perinteisen verensokerimittarin lisäksi.
Tutkimus vierianalytiikan käytöstä ja kehittämisestä
Elina Putkisen (2024) YAMK-opinnäytetyönä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vierianalytiikkaa käytetään Etelä-Savon hyvinvointialueen ensihoidossa ja miten sen käyttöä voitaisiin henkilöstön kokemusten mukaan kehittää.
Tutkimuksessa analysoitiin tilastotietoja Merlot Medi -kirjausjärjestelmän ensihoitokertomuksista alueen läntiseltä, entiseltä ESSOTEn, alueelta vuodelta 2023. Henkilöstön kokemukset kerättiin alueen hoitotason ensihoitajille (N= noin 120) suunnatun verkkokyselyn avulla.
Miten vierianalytiikkaa käytetään Etelä-Savossa?
Tilastojen perusteella vuonna 2023 vierianalytiikkaa käytettiin 10,5 prosentissa (n=2072) kaikista kohdealueen ensihoitotehtävistä (n=19 719). Yleisimpiä tehtäväkoodeja, joilla vierianalytiikkaa käytettiin, olivat 774 (muu sairastuminen, yleistilan lasku), 703 (hengitysvaikeus) ja 704 (rintakipu). Muita yleisiä olivat mm. 781, 745, 705, 706 ja 775.
Vierianalytiikan käyttö lisäsi kuljetusten määrää ja kuljetuskiireellisyydet olivat jonkin verran korkeampia verrattuna tehtäviin, joilla vierianalytiikkaa ei käytetty. Kun vierianalytiikkaa käytettiin, kuljetettiin 73,6 prosenttia potilaista. Tehtävillä, joilla sitä ei käytetty, kuljetettiin 50,4 prosenttia potilaista. Tästä huolimatta henkilöstö koki vierianalytiikasta merkittävää hyötyä myös turvallisen kotiin jättämisen tukena.
Alueellisesti käyttö jakautui melko tasaisesti, eikä kaupunki vs. maaseutualueiden välillä ollut suurta eroa. Poikkeuksena huomattiin kuitenkin, että kahden maaseutukunnan alueella vierianalytiikkaa käytettiin selkeästi vähemmän. Selitystä tälle ei tuloksista löydetty.
Kokemukset vierianalytiikan käytöstä ja hyödyllisyydestä
Kyselyyn vastasi 53 alueen hoitotason ensihoitajaa. Vastanneista suurin osa (89 %), koki käyttävänsä vierianalytiikkaa melko usein tai usein ja piti sitä pääosin hyödyllisenä lisänä tutkimusmahdollisuuksiin.
Yli puolet vastaajista koki käyttävänsä vierianalytiikkaa usein lähes kaikilla käyttöaiheilla, eli yleisesti hoidontarpeen arvion, työdiagnoosin varmistamisen sekä hoitoonohjauksen ja turvallisen kotiin jättämisen tukena. Näillä käyttöaiheilla vierianalytiikkaa myös pidettiin erityisen hyödyllisenä. Vierianalytiikkaa käytettiin myös jonkin verran kohteessa tai kuljetuksen aikana tehtävien hoitotoimien ohjaamiseen, mutta sen koettiin olevan vähemmän hyödyllinen hoitotoimien vaikuttavuuden ja kuljetuskiireellisyyden arvioinnissa.
Haasteet ja kehityskohteet
Vierianalytiikkaan liittyviä haasteita koettiin olevan vain vähän, ja ne liittyivät pääasiassa osaamiseen, asenteisiin ja testikasettien käsittelyyn. Vastaajien kokemusten mukaan esimerkiksi vuosien käytön jälkeenkin esiintyvät negatiiviset asenteet ja muutosvastarinta vaikeuttavat laitteiden aktiivista hyödyntämistä. Haasteellisena pidettiin myös sitä, että käytössä on useita testikasetteja, eikä kaikkia tarvittavia arvoja voida tutkia yhdellä kasetilla tai edes yhdellä laitteella. Lisäksi tulosten kirjaaminen koettiin kömpelöksi.
Tulosten tulkinta nähtiin heikoimpana ja eniten kehitystä kaipaavana osa-alueena.
Kehittämisessä päällimmäisiksi kohteiksi nousivat osaamisen kehittäminen, käyttöindikaatioiden tarkempi määrittely ja tulosten dokumentoinnin kehittäminen esimerkiksi sähköisen tiedonsiirron kautta. Osaamisessa tulosten tulkinta nähtiin heikoimpana ja eniten kehitystä kaipaavana osa-alueena. Koulutusta kaivattiin niin ensihoitajille kuin konsultoitaville lääkäreille. Toivottiin, että koulutuksen kautta myös lääkäreiltä saatava tuki paranisi ja vierianalytiikan käyttöä osattaisiin myös pyytää tarkoituksenmukaisissa tilanteissa.
Käyttöindikaatioiden tarkemman määrittelyn tarpeellisuutta perusteltiin edellisten toiveiden lisäksi myös sillä, että huolellinen vierianalytiikan käyttö voi pidentää kohteessa oloaikaa. Toivottiin, että vierianalytiikan käyttö olisi hyvin perusteltua, oikein kohdennettua ja oikein ajoitettua. Toisaalta osa vastaajista toivoi vierianalytiikan käyttöä jopa pakolliseksi 774-tehtäville ja potilaille, joilla on peruselintoimintojen häiriöitä.
Pohdittavaksi
Tutkimustieto osoittaa johdonmukaisesti, että vierianalytiikkaa voidaan käyttää ohjaamaan kliinistä päätöksentekoa ja nopeampaa hoidon aloitusta sairaalan ulkopuolisessa hoidossa. Putkisen (2024) tutkimus osoitti, että Etelä-Savossa ensihoitajien kokemukset vierianalytiikan käytöstä ovat vaihtelevia, mutta vierianalytiikkaa pidetään hyödyllisenä lisänä muille, perinteisemmille tutkimistavoille.
Osaamisen ja asenteiden kehittäminen ovat myös keskeisiä edellytyksiä vierianalytiikan tehokkaalle käytölle.
Vierianalytiikan käytön myötä mahdollisesti saavutettava ensihoitopalvelun tehokkuuden paraneminen ja joustavammat mahdollisuudet hoidon tarjontaan tukevat sitä, että vierianalytiikan käyttöä ensihoidossa tulisi tutkia ja kehittää kansallisella tasolla. Silti, esimerkiksi huoli vierianalytiikan aiheuttamista pidemmistä kohteessa oloajoista nousi Putkisen (2024) tutkimuksen tuloksissa esille. Vierianalytiikan käytön nopeuteen ja sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia todellisia viiveitä olisikin syytä tutkia laajemman aineiston avulla, jotta vierianalytiikan käyttöön liittyviä prosesseja voitaisiin kehittää entistä tehokkaammiksi.
Osaamisen ja asenteiden kehittäminen ovat myös keskeisiä edellytyksiä vierianalytiikan tehokkaalle käytölle. Koulutuksen avulla voitaisiin myös mahdollisesti vahvistaa moniammatillisia valmiuksia hyödyntää vierianalytiikkaa tarkoituksenmukaisesti.
Myös tarkemmat ohjeet ja sujuvampi dokumentointi ovat tarpeellisia, jotta vierianalytiikan käyttöä osana laajempaa terveydenhuollon kokonaisuutta voidaan edistää.
Kirjoittajat:
Elina Putkinen, Ensihoitaja YAMK, Etelä-Savon hyvinvointialue
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
kuva:
Joni Äijälä
Elina Putkisen YAMK-opinnäytetyö ”Vierianalytiikan käyttö ja sen kehittäminen Etelä-Savon hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa” (2024) on luettavissa tästä.
