Vuoden ensihoitaja 2024 Tero Karvinen kirjoitti uudenvuodenpuheen ensihoidon muutoksesta.
Muuttuva ensihoito, olen kuullut kyseisen termin monta kertaa erinäisissä yhteyksissä. Mitä se oikeasti tarkoittaa? Sitä varmasti joutuu tänä päivänä moni riviensihoitaja ja varsinkin kaikki esihenkilöt pohtimaan.
Omassa yksikössäni FinnHEMS 51:ssä on tapahtunut vuosien varrella useita erittäin suuria muutoksia. Kaikella muutoksella on tapana lisätä työkuormaa. Jos muutos on mieluinen ja on oletettavaa, että muutoksen tekeminen on mukavaa ja kukaan tuskin valittaa ylimääräisistä työtunneista.
Mutta jos muutoksen lopputulosta ei varmuudella tiedetä, ja varsinkin, jos oletetaan jo muutosta tehdessä, että lopputulos jotenkin huonontaa yksilön työmukavuutta, niin motivaatio tehdä muutoksen eteen työtä ei ole ymmärrettävästi suuren suuri.
Tällä hetkellä hyvinvointialueet alkavat pikkuhiljaa saada omia organisaatiokaavioitaan valmiiksi ja ne siirtyvät paperilta käytäntöön. Kaikki tietävät, että rahasta on puute joka paikassa. Samaan aikaan ensihoidossa tapahtuu suuria muutoksia hyvinkin nopealla aikavälillä. Paikoin ensihoito siirtyy pelastuksen kanssa samaan tulosyksikköön tai pelastuksen yhteistyöstä ensihoito siirretään lähemmäs sairaalamaailmaa, jonkin sopivan tulosyksikön yhteyteen.
Periaatteessa näiden siirtojen ei pitäisi näkyä meidän tavallisten ensihoitajien työnkuvassa mitenkään. No ehkä heijastinhousujen väri ja asemapaikkakin saattaa muuttua, mutta muuten työnkuvan pitäisi olla pitkälti sama.
Yllä mainitut muutokset, kuten kaikki muutkin muutokset, tuovat epävarmuutta yksilötasolla ensihoitajille. Epävarmuus on asia mikä pitäisi pystyä työntekijöiden (ammattiliitot) ja työantajan yhdessä poistamaan riviensihoitajan elämästä. Tarkoitan tällä hyvin yksinkertaisia asioita. Tiedottaminen on avainasemassa, kun halutaan kertoa, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Silloin kun asioiden tiedottaminen onnistuu, on koko henkilöstön paljon helpompi hengittää.
Tärkeää on, että ne tahot, jotka asioista neuvottelevat, tiedottaisivat asioista yhdessä sitten kun neuvottelupöydässä on päästy yhteisymmärrykseen. Ei yhtään aiemmin.
Esimerkiksi se, mitä työaikaa tehdään, jatkuuko poikkeuslupa, muutetaanko viikkotyöaikaa tai jotain muita ehtoja paikallisen sopimisen kautta, tuntuu olevan keskustelussa aina, kun kalenterista käännetään marraskuun lehti esille. Varmasti enemmistö toivoo, että näitä asioita ei tarvitsisi joka vuosi nostaa esille vaan asioista olisi pitkän aikavälin suunnitelma, jota sitoudutaan noudattamaan yhdessä.
Ensihoidon kokonaispalkka on noussut keskustelun aiheeksi ympäri Suomea työntekijöiden ja työnantajan välillä. Ne työyhteisöt, jotka ovat asiasta päässeet yhteisymmärrykseen, ovat olleet tyytyväisiä. Kokkonaispalkka on hyvä esimerkki, miten tyytyväisyyttä voidaan parantaa siten, että kulut eivät nouse. Hienoa, että useassa paikassa työnantajat ja ammattiliitot ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja ovat sitoutuneet parantamaan riviensihoitajien työhyvinvointia.
Toivotan voimia, jaksamista ja yhteistyöhalukkuutta kaikille niille henkilöille, jotka neuvottelevat meidän riviensihoitajien tulevaisuudesta.
Tero Karvinen
vuoden ensihoitaja 2024
