Savusukellustehtävä vaatii tiettyjä fyysisiä toimintakykyvaatimuksia. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Sisäministeriössä ei jatketa pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnin ja kehittämisen ohjeen valmistelua. Sisäministeriön pelastusosastolla valmisteltiin teknisenä tarkistuksena päivitystä ohjeeseen, mutta nyt voimaan jää kymmenen vuotta sitten voimaan tullut nykyinen ohje.
Lausuntopalautteissa ja julkisuudessa on voimakkaasti arvosteltu uudistettavaa ohjetta. Erityisesti on kritisoitu sitä, että ohjeesta ei oltu tehty vaikuttavuusarviota. Toimintakyvyn arvioinnin on todettu aiheuttavan hyvinvointialueen pelastuslaitoksille tuntuvia lisäkustannuksia.
artikkeli jatkuu
Myös poliittinen paine uudistusta kohtaan on lisääntynyt. Kansanedustajat ovat kuulleet jyrkkää vastustusta kuultavina käyneiltä alan edustajilta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Werning (sd.) toteaa tiedotteessaan, että malli olisi sitonut pelastustoimen kuntoluokat ja työmenetelmät tiukasti FireFit-testeihin. Esitys olisi lisännyt pakollisia testejä ja hallinnollista taakkaa ilman osoitusta turvallisuuden paranemisesta.
”Järki voitti – hyvä niin. Pelastustyö ei tapahdu taulukkolaskennassa vaan onnettomuuspaikalla. Hälytystehtävät eivät kysy, mihin kuntoluokkaan kukin on merkitty, vaan kuka ehtii nopeasti paikalle, osaa työnsä ja toimii osana joukkuetta”, Werning sanoo.
”Savusukellus ja pintapelastus ovat fyysisesti vaativia tehtäviä, joissa tiukat kuntovaatimukset ovat perusteltuja. Uudistuksessa mentiin kuitenkin liian pitkälle, kun sama pakollinen testilogiikka oli tarkoitus ulottaa laajasti myös perustehtäviin. Turvallisuus ei synny siitä, että kaikki mitataan samalla mittarilla. Fyysisestä kunnosta on pidettävä kiinni – mutta järki kädessä”, Werning korostaa.
Esitys olisi tehnyt pelastustoimikelpoisuuden arvioinnista kaksinkertaisen: lääkärin arvion rinnalle olisi tullut pakollinen FireFit-testi kaikille. Samalla hyvinvointialueille olisi tullut arviolta noin 10000 uutta testiä vuodessa ilman lisärahoitusta. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut merkittävää lisätyötä pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille tilanteessa, jossa resurssit ovat jo valmiiksi tiukilla.
”Meillä ei ole varaa rakentaa järjestelmää, joka sulkee ihmisiä ulos tai kuormittaa kohtuuttomasti. Pelastustoimi tarvitsee vahvistamista – ei lisää byrokratiaa. Se tarvitsee riittävät resurssit, toimivat käytännöt ja luottamusta kentän osaamiseen”, Werning painottaa.
Werningin mukaan pelastustoimea tulee kehittää yhteistyössä kentän kanssa, riskinarviointiin ja käytännön kokemukseen nojaten.
”Tällä kertaa kentän ääni voitti. Toivon, että jatkossakin pelastustoimea kehitetään arki, ei excel edellä, Werning huomauttaa.
