Työturvallisuus 10.8.2016

Uhkatilannekoulutus yhtenäiseksi – ”Ei kamppailuseuran jippoja”

Hankkeen tarkoitus on yhtenäistää koulutusmateriaali kaikille pelastusalalla työskenteleville.

Hankkeen tarkoitus on yhtenäistää koulutusmateriaali kaikille pelastusalalla työskenteleville.

Palopäällystöliitto kokoaa yhteen pelastustoimessa jo olemassa olevan uhkatilanteiden koulutusmateriaalin. Tarkoitus on yhtenäistää koulutusmateriaali kaikille pelastusalalla työskenteleville, kuten palomiehille, ensihoitajille, opiskelijoille ja sopimuspalokuntalaisille.

”Kokoamme yhteen hyvät koulutusmallit ja tarjoamme valtakunnallisen koulutuspaketin jokaisen pelastuslaitoksen käyttöön”, kertoo Pelastustoimen väkivalta- ja uhkatilannekoulutukset -hankkeen ohjaaja, paloesimies Juha Höök.

Yhteistä materiaalia tarvitaan kipeästi, sillä koulutuskäytännöt ovat eri laitoksilla varsin kirjavia.

Viimeksi uhkatilanteita kartoitettiin vuonna 2007, jonka jälkeen pelastuslaitokset ovat tarttuneet uhkatilannekoulutuksiin kukin tavallaan.

”Jokainen keksii pyörää uudelleen. Kenttä on äärimmäisen sekava, ja nyt yritämme tarjota työkaluja siihen, mitkä asiat minimissään pitäisi käydä läpi.”

Vuodesta 1995 pelastusalalla toiminut Höök tuntee valtakunnallisen tilanteen. Hänen mukaansa toisilla laitoksilla ei ole koulutusta lainkaan, toisilla se voi olla erinomaisella tasolla. Toiset saattavat järjestää koulutuksia yhdessä poliisin tai sairaanhoitopiirin kanssa.

Höök on törmännyt myös heikompiin ratkaisuihin.

”Huono vaihtoehto on, että kokonaan alan ulkopuolinen henkilö tulee kouluttamaan henkilökuntaa. Vielä huonompi on, että otetaan yhteys paikalliseen kamppailuseuraan, ja ruvetaan treenaamaan jippoja, kun ajatellaan, että se on uhkatilanteen hallintaa.”

63 prosenttia kokenut uhkaa

Höök korostaa, että uhkatilanteissa kaikki lähtee ennakoinnista, minkä pitäisi näkyä myös koulutuksissa.

”Emme ole rakentamassa koulutuspakettia, jossa mennään tatamille vääntämään. Pitäisi olla pelimerkit, miten mennään järkevästi tilanteisiin.”

Höök korostaa, että koulutus pidetään viranomaiskoulutuksena, jolloin kouluttajatkin ovat työturvallisuuteen perehtyneitä viranomaisia. Koulutuksessa opetetaan esimerkiksi, kuinka viranomaisyhteistyö toimii uhka- ja väkivaltatilanteissa hätäkeskuksen, poliisin tai muiden toimijoiden kanssa.

Höök muistuttaa, että koulutuspaketti tulee tarpeeseen myös sopimuspalokuntalaisille. Tilanne on erilainen Espoossa kuin Kainuun korvessa.

”Minulla on huoli siitä sopimuspalokuntalaisesta, joka menee rajaseudulla neljän hengen ryhmässä rauhoittelemaan paikallista isäntää. Poliisin viive on siellä pitkä, joten sinne pitäisi saada tietoa ja taitoa, miten mennä tilanteeseen, tai mennäkö ollenkaan.”

Höökin johtamassa Työturva 07 -kyselyssä kävi ilmi, että 63 prosenttia alan työntekijöistä oli kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Uhkatilanteet ovat sittemmin nousseet julkisuuteenkin, eikä uhkatilannekoulutuksia tarvitse enää erikseen perustella.

Höök huomauttaa, että lain mukaan työpaikalla ei pitäisi olla väkivalta- tai uhkatilanteita lainkaan.

”Se on pieni osa-alue kokonaistyöturvallisuutta, mutta jos siihen ei olla yhtään paneuduttu, niin silloin työturvallisuus ei ole lain edellyttämällä tasolla. Se ei tarkoita yliampumista, vaan on yksi asia, joka pitää huomioida, kuten vaaralliset aineet tai liikenne.”

Hankkeella on Palosuojelun edistämissäätiön rahoitus vuoden loppuun, ja ensimmäiset kouluttajakoulutukset pidetään marraskuussa.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää