Helsingin Pelastuskoulun pelastajaoppilaat Rufus Saikku (edessä) ja Harri Jalonen kehuvat opinahjoaan erinomaiseksi.
Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuus pelastajien koulutuspaikkana ratkeaa syksyllä. Sisäministeriössä selvitetään työvoima- ja koulutustarve, jonka perusteella ratkaisut tehdään.
Harri Jalonen ja Rufus Saikku valmistuvat ensi syksynä pelastajaksi Helsingin Pelastuskoulusta. Takana on kahden vuoden koulutus ja työt odottavat Helsingin pelastuslaitoksella.
Heille pelastajakoulutuksessa parasta on ollut käytännönläheisyys. Myös monipuolinen työnkuva ja mahdollisuus kehittää itseään erilaisille erikoistumisalueille tekee tulevasta ammatista kiinnostavan.
Harri Jalonen on 31-vuotias helsinkiläinen, joka halusi vaihtaa automaalarin työn toiseen ammattiin.
”Yksitoikkoinen työ kävi raskaaksi ja halusin jotain uutta. Turvallisuusala kiinnosti, vaikka en ajatellutkaan palomiehen työtä kutsumusammattina. Minulla ei ollut myöskään ennakkokäsityksiä työstä, joten odotuksiakaan ei ollut. Käytännönläheinen koulutus kiinnosti.”
Rufus Saikku on myös 31-vuotias ja asuu Espoossa. Hänellä on ensihoitajan amk-tutkinto, mutta sen lisäksi hän halusi kouluttautua lisää. Pelastajan ammatti tuntui luontevalta, koska siinä voi myös hyödyntää ensihoitajan tutkintoa.
”Isäpuoleni on työskennellyt palomiehenä. Hän lähti aina mielellään töihin, joten esimerkki ei ainakaan vieroittanut työstä.”
He arvostavat hyvää yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Sillä on iso merkitys työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta.
”Toki palkallakin on merkitystä. Aikaisemmassa työssäni tienasin tuplasti enemmän, mutta tärkeää on sekin, että työssään viihtyy”, Harri Jalonen sanoo.
”Palkalla pitää toki pystyä pärjäämään, kun tiedetään, että Helsingissä on myös korkeat elinkustannukset. Onneksi palkkaa on nyt vähän nostettu ja oikeaan suuntaan ollaan menossa”, he sanovat.
He toivovat, että myös tulevaisuudessa Helsingissä voidaan kouluttaa pelastajia.
”Parasta täällä on se, että kouluttajat kouluttavat itselleen työkavereita ja sillä asenteella toimitaan. Ollaan melkein kuin oikeissa töissä.”
Valtakunnalliseen oppilaitokseen Kuopiossa he pääsevät tutustumaan ennen kuin valmistuvat. Pandemia siirsi tutustumisjaksoa muun muassa Korvaharjun harjoitusalueelle tähän kesään.
Ei heitetä hukkaan
Helsingin Pelastuskoulu on saanut jatkoaikaa vuoteen 2023. Sisäministeriössä selvitetään työvoima- ja koulutustarvetta. Samalla ratkaistaan myös pelastuskoulun kohtalo.
Pelastuskomentaja Jani Pitkänen toivoo Helsingin Pelastuskoululle jatkoa ainakin vuoteen 2025 saakka, mutta paras olisi, jos kohta 50 vuoden ikään ehtivää koulutusta voitaisiin jatkaa samaan tapaan kuin tähän asti.
”Olen huolestunut tulevaisuudesta, jos meiltä viedään 15 varmaa työntekijää pois ja joudumme kilpailemaan työvoimasta. Riittääkö Helsingin vetovoima?”
”Työvoiman saatavuus pitäisi kaikin keinoin pystyä turvaamaan ainakin siihen asti, että olemme täyttäneet aluehallintoviranomaisen vaatimukset. Siksi en ymmärrä, miksei valtiovalta voisi antaa meille esimerkiksi paria vuotta lisäaikaa.”
Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu ja entinen pelastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Hakola näkee välttämättömänä jatkaa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa myös tulevaisuudessa.
”Oma koulu helpottaa rekrytointia, sillä tulevaisuuden iso kysymys on se, että avoimet virat saadaan täytettyä”, Juha Hakola painottaa.
Pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki toivoo, että syntyneessä työvoimapulatilanteessa Helsingin koulutusta ei heitetä hukkaan.
”Pelastusopisto on ilmoittanut hoitavansa koulutuksen, jos saa resurssit, mutta epäilen, onnistuuko se siinä.”
Korkiamäki muistuttaa myös, että lisääntyneestä työvoimatarpeesta on huolehdittava myös senkin jälkeen, kun akuutein tarve on täytetty.
Hän myös pelkää, että valmistelussa olevassa koulutusuudistuksessa hukataan hyvä käytännön koulutus.
”Palomiesten osaaminen vaatii kädentaitoja. Toki teoriaakin tarvitaan, mutta nykyisenkaltainen amk-koulutus on liikaa teoriapainotteinen. Palomiehet tarvitsevat nykyistä tasokkaamman koulutuksen, mutta sen pitää olla työelämälähtöistä.”
”Keskeisiä kädentaitoja ei voi oppia lukemalla.”
Raha myös ratkaisee
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan koulutusmäärätilannetta tarkasteltaessa otetaan huomioon myös se, mikä on koulutustuotanto tulevaisuudessa.
”Mitään vaihtoehtoa ei suljeta tässä vaiheessa pois”, hän sanoo ja viittaa siihen, että myös Helsingin Pelastuskoulun jatko ratkaistaan tässä yhteydessä.
”Viimeistään syksyllä on päätökset tehtävä.”
Parhaillaan sisäministeriössä selvitetään tarve koulutukselle. Samalla ratkaistaan se, miten tarpeesta huolehditaan.
Kohvakka korostaa, että ratkaisun on oltava myös taloudellisesti tehokkain.
”Valtio vastaa jatkossa paitsi hyvinvointialueiden myös koulutuksen kustannuksista eikä voida hyväksyä kalliita ratkaisuja, jotka eivät ole perusteltuja.”
Hän ei hyväksy vastakkainasettelua koulutuspaikkakysymyksessä. Tärkeintä on löytää järkevä ja kustannustehokas ratkaisu.
”En ymmärrä sitä, että peruskoulutuksessa olisi jokin alueellinen erityispiirre, ettei koko maan pelastajien koulutusta voitaisi järjestää Pelastusopistossa, jossa annetaan kansainvälisestikin arvioituna korkeatasoista koulutusta.”
”Kaikilla alueilla on alueellisia erityispiirteitään, joihin perehdyttämisestä on työnantajan huolehdittava jatko- ja täydennyskoulutuksessa ja harjoittelussa. Valtakunnallinen valmius taas edellyttää sitä, että tarvittaessa Lapin pelastajia on voitava käyttää Helsingissä ja päinvastoin.”
Hän pitää selvänä, että Pelastusopisto on jatkossakin kansallisesti kehitettävä osaamiskeskus, vaikka käytännön tuotantoratkaisuja voidaan miettiä laajemminkin.
Rehtori Mervi Parviainen painottaa erityisesti Pelastusopiston erinomaisia harjoitusolosuhteita. Hän pitää myös tärkeänä, että oppilaitokset eivät kilpaile keskenään, kun valtiovallan rahoituksesta aikanaan päätetään.
”Jos opiston koulutusmäärää kasvatetaan, siitä riittää koko työntekijöitä kaikkiin pelastuslaitoksiin”, Parviainen painottaa.
Helsingin Pelastuskoulusta julkaistiin video, jossa kerrotaan koulutuksen jatkamisen tarpeellisuudesta. Voit katsoa videon täältä.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kaisu Puranen
