Toimintaa Pelastusopiston harjoitusalueella.
Pelastusopiston tekemän henkilöstötarvekyselyn mukaan hyvinvointialueiden taloustilanne ei mahdollistaisi niin monen pelastajan työllistymistä kuin mikä tarve on. Tutkimuksen mukaan vuosina 2026–2032 tarvitaan 671 uutta pelastajavirkaa, 133 uutta alipäällystövirkaa ja 69 uutta päällystövirkaa toimintavalmiuden saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Kun huomioidaan virkojen lisäystarve, eläköitymiset ja muihin virkoihin tai töihin siirtyvien korvaaminen, tarvitaan kaikkiaan noin 2000 uutta pelastajaa sekä 388 uutta alipäällystön ja 174 uutta päällystön henkilöä. Samalla ajanjaksolla valmistuu kuitenkin 2148 uutta pelastajaa, 140 uutta alipäällystön ja 210 uutta päällystön henkilöä. Henkilöstötarvekyselyn perusteella päätoimisen henkilöstön lisäykseen tarvittavien kustannusten arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa.
Koska on näkynyt viitteitä rekrytointien siirtymisestä, vastaajia pyydettiin myös ennustamaan neljän seuraavan vuoden rekrytointeja ottaen huomioon hyvinvointialueiden mahdollisuudet palkata riittävä määrä henkilöstöä. Suhteutettuna raportoituun lisätarpeeseen, näyttää siltä, että pelastajia rekrytoidaan vain 72 prosenttia vaaditusta lisätarpeesta. Eläköityvien tilalle oletetaan rekrytointeja, koska kukaan ei raportoinut virkojen vähenemisestä.
artikkeli jatkuu
Pelastajia rekrytoidaan vuosien 2026–2029 aikana ennusteen mukaan 1068. Koulutussuunnitelman mukaan vuosien 2026–2029 aikana valmistuu yhteensä 1176 pelastajaa. Lisäksi osa jo valmistuneista pelastajista on vailla työtä. Heitä on Pelastusopiston arvion mukaan tällä hetkellä useita kymmeniä. On mahdollista, että vuoden 2029 lopussa on 150 pelastajaa ilman koulutusta vastaavaa työtä, joten on tarpeen pohtia tarvittavan pelastajareservin kokoa sekä resurssien suuntaamista pelastajien palkkaamiseen.
”Jos pelastajakoulutuksen kurssikokoa kasvatetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2027 30:stä 36:een, on mahdollista, että valmistuville pelastajille ei löydy töitä”, rehtori Mervi Parviainen sanoo.
Koska alipäällystökoulutettavien tarve on kasvanut, esitti Pelastusopisto sisäministeriölle alipäällystökoulutuksen kurssikokoa nostettavaksi 20:stä 30:een ja samalla pelastajatutkinnon kurssikoko pidettäväksi 30:ssa.
Sisäministeriö lähetti lausuntopyynnön asiassa pelastuslaitoksille ja Lupa- ja valvontavirastoon. Siinä pyydetään niiden arvioita siitä, miten muutos koulutettavien määrässä vaikuttaa työnantajiin ja millainen vaikutus sillä on lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Rehtori Mervi Parviainen on tyytyväinen, että sisäministeriössä reagoitiin nopeasti uusiin tietoihin.
”Loputa kysymys on siitä, miten hyvinvointialueet ovat valmiita rekrytoimaan uusia pelastustoimen työntekijöitä”, Mervi Parviainen painottaa.
Pelastajien koulutustarve on yhä olemassa, mutta taloustilanteen vuoksi pelastajapula ei näytä tällä hetkellä merkittävältä. Koulutusta on lisätty ja rekrytointeja siirretty säästöjen vuoksi myöhemmäksi, joten henkilöstön saatavuus on selvästi parantunut edellisen kyselyn jälkeen.
Valmistuvien pelastajien työllistyminen ei välttämättä ole tulevinakaan vuosina yhtä nopeaa kuin aiemmin. Olisi kuitenkin tärkeää, että pelastajat pääsisivät perehtymään käytännön työhön heti valmistumisensa jälkeen. Pelastustoiminnan palveluiden turvaaminen edellyttää panostuksia henkilöstön palkkaukseen ja suorituskyvyn kasvattamiseen sekä alipäällystökoulutukseen.
Pelastustoimen henkilöstötarpeen kehittymistä seurataan säännöllisesti Pelastusopiston henkilöstötarvekyselyjen sekä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) valtakunnallisen eläköitymisennusteen avulla. Pelastajakoulutuksen sisäänottomääriä on nostettu aiempien selvitysten perusteella.
Henkilöstötarveraporttiin pääset tutustumaan tästä.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
