Pelastusopiston opiskelijoiden koulutukseen esitetään 1,95 miljoonaa euroa, sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan vajaata miljoonaa euroa.
Pelastustoimen koulutusuudistus käynnistyy alkuvuodesta. Sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio kertoo, että koulutusuudistuksen aloittamiseen liittyy vahvasti suorituskykyanalyysi.
”Tarvitsemme suorituskykyanalyysin pohjaksi, ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä koulutusjärjestelmästä.”
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toivoo, että pelastusalan koulutusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä peilataan muuhun suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
”Tarvitaan tutkittua tietoa ja vuoropuhelua sekä pelastusalan sisällä että laajemmin, sekä erityisesti ennakointia toimintaympäristön muutoksesta.”
Parviaisen mukaan pelastusala tarvitsee ylemmän korkeakoulututkinnon.
”Koulutusjatkumo on varmistettava. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä laajasti eri korkeakoulujen kanssa.”
Pelastajien ja päällystön koulutustasoa tulee nostaa.
”Koulutustason ja osaamistason nostoa tarvitaan ennakoiden tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksia. Maailmamme vuonna 2030 on aivan varmasti erilainen kuin tänä päivänä.”
Ensin tietoa suorituskyvystä
Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Teija Mankkinen johtaa valmistelussa parhaillaan olevaa, kaksivuotista hanketta nimeltä Pelastustoimen tulevaisuuden suunnitteluperusteet ja suorituskyky.
”Toimintaympäristö muuttuu, ja meidän pitää kyetä päivittämään suunnitteluperusteemme ja toisaalta tietää, mitkä suorituskykymme ja suorituskykyvaatimuksemme ovat.”
Hankkeen tämänhetkisessä versiossa on kuusi alahanketta, jotka liittyvät muun muassa pelastustoimen suorituskykyyn, varautumiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Hankkeessa tuotetaan suorituskyvystä sellaista tietoa, josta voi olla hyötyä myös koulutusuudistuksessa.
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
