Harjoitus ja koulutus 30.9.2021
Facebook (14)

Köysipelastamisen joukkueharjoituksesta hyvää oppia Keski-Uudellamaalla

Jo kolmatta vuotta peräkkäin oli tarkoitus tänäkin syksynä harjoitella köysipelastamista vasteenmukaisella vahvuudella. Kouluttajat ovat olleet vetämässä harjoituksia vapailta ja työvuorot on harjoituksiin jaettu harjoitusryhmiin valmiuden ylläpitämiseksi. Harjoituksilla on saatu hyvä kattavuus ja näin jaettua ajanmukaista sekä yhdenmukaista tietoa koko operatiiviselle henkilöstölle. Tavoite on ollut vahvistaa operatiivisen henkilöstön valmiutta toimia köysipelastamista vaativissa tilanteissa. Ne ovat toki harvinaisia, mutta kun sellainen eteen osuu, niin osataan toimia oikein ja turvallisesti.

Tänä vuonna harjoitus jouduttiin toteuttamaan niin, että kouluttajat käyvät työvuorojensa aikana eri asemien kanssa harjoittelemassa. Aiempien vuosien kaltaista kattavuutta tuskin kuitenkaan saavutetaan, koska viime hetkellä tämän vuoden kokonaisuus jouduttiin perumaan. Työvuorot on harjoituksiin jaettu harjoitusryhmiin valmiuden ylläpitämiseksi. Harjoitukseen osallistuu aina ylhäältä/alhaalta pelastamistehtävän mukainen vahvuus. Meidän laitoksellamme se on palomestari, raivausauto tai sammutusauto, sammutusauto ja nostolava, joista saadaan tehtävää varten riittävä kalusto sekä henkilöstö.

Nostolava kääntöpisteenä

Tämän vuoden harjoituksessa käytettiin nostolavaa köysijärjestelmien kääntöpisteenä alhaalta pelastamista vaativassa tehtävässä. Harjoituspaikkana toimi Tuusulassa uuden asuntomessualueen ja rykmentinpuiston välisellä tiellä oleva silta, jossa kevyenliikenteen väylän ja tien välissä on tehtävään sopivat aukot kaiteineen. Aiempina vuosina harjoitukset ovat olleet torninosturissa sekä Keravan Energian biovoimalalla.

Harjoituksessa henkilö oli pudonnut sillan aukosta, joka on myös ainoa paikka, josta potilas saadaan pelastettua. Ensimmäisen yksikön tehtävät olivat tiedustelu, alueen eristäminen ja potilaan tavoittaminen. Näiden jälkeen alettiin suunnitella sopivaa menetelmää potilaan pelastamiseksi. Potilaan luona pelastajat aloittivat tarvittavat ensihoitotoimenpiteet ja varmistivat, että tilanne pysyy vakaana sekä turvallisena.

Köysijärjestelmät rakennettiin ja varattiin ankkurilevyihin myös nostamista varten tarvittava kalusto. Ankkurilevyihin kiinnitettynä kalusto pysyy tallessa ja on heti tarpeen tullen käytettävissä.

Kääntöpiste köysijärjestelmille tehtiin tällä kertaa nostolavan korin kaiteiden alaosiin käyttäen lyhyitä ankkurivaijereita. Nostolavan kori ohjattiin sopivaan paikkaan aukon yläpuolelle, jonka jälkeen ajoneuvo sammutettiin. Tämän jälkeen voitiin kiinnittää köydet varmistuslaitteisiin. Toiminnan aikana nostolavan koria ei enää saa siirtää.

Koripaari pystyasentoon kesken noston

Koripaarit kiinnitettiin köysijärjestelmiin koripaarivaljaiden ankkuripisteestä tuplapaalusolmulla. Köysiin jätettiin noin neljän metrin hännät, jotka toimivat saattajan ja potilaan turvaköysinä. Saattaja kiinnittäytyi putoamissuojaimella järjestelmäköyden häntään ja laskeutumislaitteella ankkuripisteessä olevaan dynaamiseen köyteen, joka toimii saattajan työköytenä ja ensisijaisena putoamissuojana.

Koripaariin varattiin mukaan potilaan kiinnittämistä varten tarvittava kalusto. Koripaarit ja saattaja nostettiin köysijärjestelmien avulla kaiteen yli, jonka jälkeen laskettiin alas alhaalla olevien pelastajien ja potilaan luo.

Potilas kiinnitettiin koripaariin niin, ettei hän pääse noston aikana liikkumaan, vaikka koripaarin asentoa jouduttaisiin muuttamaan. Ennen nostoa potilas kiinnitettiin vielä valjaistaan toiseen järjestelmäköyden häntään. Saattaja kiinnittäytyi omiin köysiinsä ja valmistautui nostoon. Kun alhaalla kaikki oli valmista, saattaja ilmoitti siitä pelastamista johtavalle esimiehelle, joka antoi käskyn aloittaa nosto.

Noston aikana koripaarin asentoa jouduttiin kääntämään pystyasentoon, jotta se mahtui nousemaan aukosta. Saattaja käytti omaa painoaan seisomalla koripaarin jalkopäässä ja tuki koripaaria käsillään.

Osaaminen ja varmuus kasvaneet

Harjoituksen lopuksi käytiin läpi palautteet harjoituksen kulusta, kalusto tarkastettiin ja laitettiin paikoilleen reppuihin sekä yksiköihin. Havaintoina huomattiin, että myös nostolavan korin ulkopuolella tulisi olla köysipelastukseen soveltuvia ankkuripisteitä. Tällöin nostolavan käyttö tulisi entistä monipuolisemmaksi myös köysipelastamista vaativissa tehtävissä.

Joukkueharjoitukset ovat tärkeä osa oppimista. Joukkueharjoituksissa kootaan yhteen vuoden aikana muissa harjoituksissa kerratut tiedot ja taidot aidon tehtävän mukaisissa olosuhteissa. Osaaminen ja toimintavarmuus ovat vahvistuneet vuosien varrella ja hyvin johdettuna tehtävät suoritetaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Saamme pidettyä operatiiviselle henkilöstölle neljä perusharjoitusta sekä yhden joukkueharjoituksen. Näin PVAT-harjoituksia on viisi pakollista joka vuosi.

Teksti ja kuvat: Toni Keto

Kirjoittaja Toni Keto työskentelee palomiehen ja pelastussukeltajan tehtävissä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Vantaalla. Hän toimi myös harjoituksen suunnittelijana ja pääkouluttajana. Köysipelastuskouluttamisen lisäksi Keto kuuluu myös putoamisvaarallisen työn työryhmään ja HIKLU-yhteistyötoimikuntaan köysipelastuksen tiimoilta. Reilun 29 vuoden kokemuksen aikana hän on kouluttautunut HARRT-köysipelastajaksi ja HARRT-kouluttajatasolle 1.

Putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn julkaistiin tänä vuonna sisäministeriön uudet ohjeet. Pelastusopistolla uudistetuilla kursseilla ja tulevalla julkaisulla vastataan kentän osaamistarpeisiin. Lue lisää viiden päivän korkealla työskentelyn kouluttajakurssista Pelastustiedosta 7/2021.

Lue lisää