Harjoitus ja koulutus 4.2.2016

Pelastuskoulu rekrytoisi erityisesti naisia ja maahanmuuttajia

Helsingin Pelastuskoulun opiskelijoita puolustusvoimien yhteisharjoituksessa Lohjalla.

Helsingin Pelastuskoulun opiskelijoita puolustusvoimien yhteisharjoituksessa Lohjalla.

Helsingin Pelastuskoulu haluaisi opiskelijoikseen nykyistä enemmän naisia ja maahanmuuttajia.

”Helsingin kaupungin pelastajatehtävissä työskentelee tällä hetkellä yksi nainen, ja Keski-Uudellamaalla yksi. Tällä hetkellä pelastajakurssilla opiskelee kaksi naista. Se, miten naiset saa innostumaan opinnoista, onkin vaikeampi kysymys”, sanoo koulutuksen kehittämispäällikkö Marko Seppä.

Pelastuskoulun pelastaja-ensihoitajatutkinnon hakuaika päättyi viime maanantaina. Tutkintoon haki 146 henkilöä, joista kolme naista. Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden määrää ei vielä osata arvioida. Kevään aikana opiskelemaan valitaan 15.

Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan rekrytoinnissa pyrittiin saamaan hakijoita erityisesti naisista ja maahanmuuttajataustaisista henkilöistä, jälkimmäisistä, koska Helsingin väestörakenne monimuotoistuu jatkuvasti.

Marko Seppä huomauttaa, että jos maahanmuuttajataustaisella henkilöllä tarkoitetaan kansallisuudeltaan tai taustaltaan ei-kantasuomalaisia, heitä opiskelee Pelastuskoulussa tälläkin hetkellä.

Seppä uskoo, että tulevaisuudessa heidän määränsä tulee lisääntymään.

”Tilanteen kehittyessä koko ajan etenkin Helsingissä, ei-kantasuomalaisten osuus väestöstä kasvaa ja he integroituvat yhteiskuntaan yhä enemmän. Tätä kautta heitä tulee taatusti lisää jatkossa meidän hakijakuntaamme.”

Seppä ei osaa arvioida, kuinka hyvin ei-kantasuomalaiset edes tietävät mahdollisuudesta hakea pelastajaopintoihin. Hän sanoo, että tiedotusta aiheesta on pyritty lisäämään.

Tärkeintä ihmissuhdetaidot

Seppä uskoo, että naisia hakijajoukosta on karsinut ajatus fyysisten testien ylivoimaisuudesta.

”Testit eivät kuitenkaan ole ihan mahdottomia. Nykyään naiset harrastavat sellaisia urheilulajeja, joissa he itse huomaavat, että fyysiset rajat ovat ihan tehtävissä olevia. Se madaltaa kynnystä hakemiseen”, Seppä sanoo.

Sepän mukaan pelastaja-ensihoitajaksi kouluttautuvan tärkeimmät ominaisuudet ovat henkisiä. Paineensietokyvyn ja yleisesti ihmissuhdetaitojen täytyy olla kunnossa. Fyysisen kunnon puolestaan pitää olla sillä tasolla, että opinnoista ja töistä pystyy suoriutumaan, ja että töitä voi jatkaa eläkkeelle saakka.

Kevään hakuprosessi etenee niin, että kun työhön fyysisesti kykenevät ovat päässeet läpi testeistä, alkaa henkisten ominaisuuksien testaaminen.

”Fyysinen testi on luonteeltaan karsiva, mutta sen jälkeen haastatteluilla ja soveltuvuustestauksilla ruvetaan hakemaan niitä oikeita 15:ttä henkilöä.”

Seppä hallinnoi hakuprosessin eri vaiheita. Hän kertoo, että opiskelijoista päättämässä on iso joukko ihmisiä.

”Se ei missään tapauksessa ole yhden ihmisen päätös. Pyritään siihen, että pystytään löytämään yhteinen mielipide.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Helsingin Pelastuskoulu