Pelastusopisto on saanut yhteistyön kautta lisää osaavia ja motivoituneita pelastusryhmän johtajia opettamaan. Yhteistyö vahvistaa ammattitaitoa puolin ja toisin. Pelastusopiston hallintojohtaja Kaarina Halonen kirjoittaa sen luovan hyvän pohjan kehittää yhteistyömuotoja.
Pelastusalan toimintaympäristö muuttuu. Samalla kasvavat vaatimukset osaamiselle, työhyvinvoinnille ja yhteistyölle. Näihin tarpeisiin vastatakseen Pelastusopisto ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos käynnistivät uudenlaisen yhteistyön, jossa pelastuslaitoksen henkilöstö osallistuu Pelastusopiston opetustoimintaan määräaikaisen työkierron kautta. Kyseessä on julkisen edun mukainen yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista molemmin puolin ja lisätä työn mielekkyyttä.
Yhteistyötä on tehty noin puolen vuoden ajan. Tuloksia ja vaikutuksia on seurattu alusta lähtien aktiivisesti. Toimintaa on kehitetty matkan varrella saatujen kokemusten perusteella. Yhteistyötä hiotaan edelleen vastaamaan entistä paremmin arjen tarpeita ja asetettuja tavoitteita.
artikkeli jatkuu
Myönteisiä vaikutuksia osaamiseen, verkostoihin ja motivaatioon
Yhteistyön vaikutuksia arvioitiin kyselyllä, joka kohdistui sekä Pelastusopiston pelastustoiminnan vastuualueen henkilöstöön että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitoksen työntekijöihin, jotka osallistuvat tehtäväkiertoon. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 henkilöä.
Tulokset ovat myönteisiä. Vastaajien mukaan yhteistyö on lisännyt ammatillista verkostoitumista sekä Pelastusopiston opettajien että eri puolilta Suomea tulevien pelastusalan toimijoiden kanssa. Verkostot ovat syntyneet luontevasti opetuksen, yhteisten harjoitusten ja arjen kohtaamisten kautta. Kokemusten vaihto eri toimintamalleista on koettu ammatillisesti avartavaksi.
Yhteistyö on avartunut myös urapohdinnan näkökulmasta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat, etteivät olleet aiemmin pitäneet opettaja- tai kouluttajatehtäviä realistisena vaihtoehtona, mutta yhteistyöjakso on madaltanut kynnystä hakeutua vastaaviin rooleihin tulevaisuudessa.
Esihenkilötyöhön uutta näkökulmaa
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastusryhmän johtajat Jarno Heinilä ja Pasi Koivusaari työskentelivät viikolla 10 Pelastusopistolla ja kertoivat kokemuksistaan yhteistyöstä. Heidän mukaansa työskentely Pelastusopistolla on vahvistanut ammatillista osaamista ja tuonut varmuutta omaan kouluttajantyöhön.
Heinilä nostaa esiin erityisesti esihenkilötyön näkökulman.
”Yhteistyö on avartunut ymmärrykseksi siitä, millaisella osaamistasolla uudet pelastajat tulevat työelämään ja mitä heiltä voidaan realistisesti odottaa.”
Lisäksi työskentely Pelastusopistolla on lisännyt ymmärrystä altistumisen vähentämisestä ja tuonut konkreettisia keinoja, joita Heinilä aikoo viedä käytäntöön pelastuslaitoksellaan.
Koivusaari puolestaan kertoo, että opetustehtäviin osallistuminen on vahvistanut hänen rooliaan kouluttajana.
”Itsevarmuus kouluttajan roolissa on kasvanut, ja omaa osaamista on oppinut jäsentämään ja välittämään muille entistä selkeämmin.”
Perehdytys ja ennakkosuunnittelu yhteistyön kulmakivinä
Yksi keskeisimmistä esiin nousseista teemoista on ollut perehdytyksen merkitys. Pelastusopiston opettaja Perttu Poikosen mukaan ulkopuoliset opettajat ja kouluttajat ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti ja sujuvasti mukaan Pelastusopiston arkeen.
”Taustalla on selvästi hyvä perehdytys ja huolellinen ennakkosuunnittelu. Kun perusasiat ovat kunnossa, opettajat voivat keskittyä olennaiseen: opetukseen, harjoituksiin ja opiskelijoihin.”
Samalla yhteistyö on auttanut tunnistamaan kehittämiskohteita. Esiin on noussut muun muassa tarve selkeyttää lukujärjestysten ja harjoitussuunnitelmien saatavuutta, materiaalien jakamisen käytäntöjä sekä järjestelmien käyttöä.
”On tärkeää, että kaikilla on ajantasainen tieto ja pääsy samoihin järjestelmiin ja tätä tulisi kehittää”, Poikonen painottaa.
Palkkausjärjestelmä herättää keskustelua
Yhteistyön tiimoilta on noussut esiin myös palkkaukseen liittyviä yhdenvertaisuuskokemuksia. Huomiota on kiinnitetty Pelastusopiston ja pelastuslaitosten palkkatasojen eroihin, sillä pelastuslaitoksissa vastaavan vaativuustason tehtävissä kokonaispalkkataso on usein korkeampi. Toki huomioitavaa palkkauksessa on, että usein pelastuslaitoksilla palkkaukseen kuuluvat vuorotyölisät.
Aihetta pidetään tärkeänä tarkastella avoimesti erityisesti silloin, kun tavoitteena on lisätä työkiertoa ja houkutella osaajia opetustehtäviin.
Yhteinen tehtävä yhdistää
Heinilä ja Koivusaari korostavat, että yhteistyö Pelastusopiston ja pelastuslaitosten välillä on koko alan etu.
”Pelastusalan toimijat eivät ole kilpailijoita, vaan yhteisen tehtävän toteuttajia. Tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen ovat välttämättömiä”, he toteavat.
Pelastusopiston näkökulmasta yhteistyö nähdään tärkeänä askeleena koko pelastusalan osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Kyselyn tulosten perusteella työkierron mahdollistaminen jatkossa myös toiseen suuntaan – Pelastusopistolta pelastuslaitoksille – näyttäytyy luontevana seuraavana kehitysvaiheena.
”Yhteistyö vahvistaa ammattitaitoa puolin ja toisin, Perttu Poikonen tiivistää.
Tämänhetkisen arvion perusteella yhteistyösopimus on käynnistynyt hyvin ja osoittautunut vaikuttavaksi. Se edistää osaamisen jakamista, lisää työn mielekkyyttä ja tukee työhyvinvointia – sekä luo vahvan perustan yhteistyön jatkamiselle, ja myös yhteistyömuotojen kehittämiselle, ehkä toiseen suuntaan suuntautuvan työkierron merkeissä.
Teksti: Kaarina Halonen
Kuvat: Santtu Tuomisto
”Kynnys lähteä mukaan madaltui yllättävän nopeasti”
Yhteistyöhön osallistuneiden joukossa on ollut myös pelastusryhmän johtajia, joille työskentely Pelastusopistolla on ollut ensimmäinen kosketus opetustyöhön. Pasi Koivusaari kertoo lähteneensä mukaan yhteistyöhön aluksi varovaisen kiinnostuneena.
”Ajattelin ensin, että tämä on hyvä tilaisuus nähdä, millaista opettajan työ oikeasti on. En ollut aiemmin pitänyt opetustehtäviä itselleni realistisena vaihtoehtona”, hän kertoo.
Kokemus osoittautui nopeasti odotettua myönteisemmäksi. Opetustyö pakotti pysähtymään oman osaamisen äärelle ja sanoittamaan asioita, jotka omassa työssä ovat usein itsestäänselvyyksiä.
”Kun asiat pitää avata opiskelijoille ymmärrettävästi, huomaa itsekin, miksi tietyt toimintatavat ovat tärkeitä. Se on kehittänyt omaa ajattelua ja antanut varmuutta myös omaan työhön pelastuslaitoksella.”
Koivusaari nostaa esiin myös sen, että Pelastusopistolla työskentely on lisännyt ymmärrystä koulutuksen ja käytännön työn välisestä suhteesta.
”On ollut silmiä avaavaa nähdä, miten paljon työtä ja suunnittelua koulutuksen taustalla on. Se on lisännyt arvostusta opettajien työtä kohtaan ja toisaalta auttanut hahmottamaan, millaisista lähtökohdista uudet pelastajat tulevat työelämään.”
Yhteistyö on vaikuttanut myös tulevaisuuden ajatuksiin.
”En sano, että olisin heti vaihtamassa uraa, mutta kynnys hakeutua esimerkiksi tuntiopettajaksi on selvästi madaltunut. Nyt se tuntuu aidosti mahdolliselta vaihtoehdolta jossain vaiheessa.”
Kaarina Halonen
Osaamisen kehittämistä ja urapolkuja
Palvelujohtaja Olli Högmanderin vastuulla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on pelastuksen ja ensihoidon operatiiviset palvelut -tulosryhmä. Hänen lisäkseen yhteistyösopimuksen ideoinnista Pelastusopiston kanssa ovat vastanneet pelastusryhmän johtaja Vesa Kujanpää sekä Pelastusopiston koulutuspäällikkö Pekka Lindholm ja hallintojohtaja Kaarina Halonen.
Yhteistyö näyttäytyy numeroina myös selvänä, arviolta noin 100000 euron vuosisäästönä, kun hyvinvointialueen ei tarvitse lähettää henkilöstöä erikseen Pelastusopistoon kursseille. Pelastusopisto myös maksaa täyden korvauksen työkierrosta hyvinvointialueelle. Opettajina toimivat pelastusryhmän johtajat verkostoituvat ja saavat arvokasta oppia sekä tutkittua tietoa, jota hyödynnetään niin ammattilaisten kuin sopimushenkilöstön koulutuksessa. Tiedon jalkauttamisessa ja sen suunnittelussa on vielä työtä. Toiminnan arvo näkyy Högmanderin mukaan sitten, kun sen hyöty on asiakkaalla.
Ei kuormita tai syö resursseja
”Valtiolla työkierto on arkipäivää poliisilla, Puolustusvoimilla ja Rajalla. Miksei pelastustoimi ole hyödyntänyt työkiertoa aikaisemmin? Pelastusopisto tarvitsee opettajia opiskelijamäärän kasvunkin takia sekä myös kentän näkemystä ja kokemusta oikeista tehtävistä – voimme puhua työelämälähtöisyydestä. Kesäkauden ulkopuolella meillä on varattu muutenkin resursseja osaamisen kehittämiseen ja harjoitteluun, joten tämä ei kuormita. Työkiertoviikon aikana myös työtunnit vähenevät”, Högmander kuvailee.
”Osallistuvien palkkaan työkierto ei vaikuta, mutta virkamatkana tuo lisäksi päivärahat. Opetuspäivien aikana majoitutaan Pelastusopiston kurssihotellissa. Hyvinvointialue maksaa majoituksen ja matkat, mutta laskuttaa Pelastusopistoa toteutuneina kuluina. Voittoa emme tee eikä se ole tarkoituskaan. Meille tämä on myös arvokasta osaamisen kehittämistä ja tuo vaihtelua urapolkuihin”, Olli Högmander kuvailee.
Opetusjakso joka kuudes tai kahdeksas viikko
”Yhteistyösopimus tehtiin loppuvuodesta 2025 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun. Pelastusopiston opettajatarpeen mukaan Varhasta on Kuopiossa opettamassa yhdestä kolmeen henkilöä viikossa. Työkiertoon on osallistunut 12–15 savusukelluskelpoista pelastusryhmän johtajaa. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta katsotaan ensin, miten tämä pilotti etenee. Olemme pyrkineet siihen, että samalle henkilölle osuisi opetusjakso joka kuudes tai kahdeksas viikko. Väli ei saisi kasvaa liian pitkäksi, ja sopivan harvana se ei kuormita liikaa. Kyselyn perusteella molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, joten yhteistyö on win-win-tilanne.”
Högmanderin mukaan työkierto on antanut pelastusryhmän johtajille myös itsenäisyyttä työajoissa ja työn suunnittelussa. Osa on innostunut niin paljon, että on miettinyt jopa vuoden pestiä opetustehtävissä.
”Pelastusopisto on saanut yhteistyön kautta lisää osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa opettamaan. Olisi tärkeää, että tieto liikkuu myös molempiin suuntiin. Suurin tavoite on työkierto myös Pelastusopistosta meille päin viikon tai kahden jaksoissa. Myöhemmin yhteistyötä voisi kenties laajentaa myös esimerkiksi pelastustoiminnan johtamiseen ja ensihoitoon”, Högmander toivoo.
Kimmo Kaisto
Oma henkilöstö ensisijainen tavoite
Pelastusopiston hallintojohtaja Kaarina Halonen sanoo, että ensisijainen tavoite on palkata Pelastusopistolle omaa henkilöstöä. Yhteistyö työkiertoineen toimii hyvänä täydentävänä ratkaisuna, joka tuo uusia etuja.
”Henkilöstöhallinnosta vastaavana hallintojohtajana haluan korostaa, että henkilöstöstrategisena lähtökohtana on ensisijaisesti palkata Pelastusopistolle omaa henkilöstöä sekä huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja ammatillisesta osaamisesta sekä sen kehittymisestä. Henkilöstölle ei tule muodostua yhteistyösopimuksen tai muiden yhteistyömuotojen myötä kuvaa, että henkilöstöresurssien turvaaminen perustuisi pääasiallisesti yhteistyöhön. Päin vastoin, yhteistyön tarkoituksena on tukea Pelastusopiston toimintaa ja vahvistaa sitä arvostettuna työnantajana”, Kaarina Halonen painottaa.
”Olemme saaneet käyttöömme tarvittavan henkilöstöresurssin joustavasti. Samojen henkilöiden työskentely tukee opetuksen tasalaatuisuutta ja laatua. Lisäksi olemme saaneet kentältä käytännön kokemusta, tietoa ja taitoja opiskelijoiden ja opettajien hyödynnettäväksi. Myös verkostoituminen on ollut myönteinen lisä”, koulutuspäällikkö Pekka Lindholm sanoo.
Halosen mukaan Pelastusopisto on yhteistyön aikana saanut uusia näkökulmia ja kehittämisideoita oman toimintansa tueksi, esimerkiksi perehdytysohjelman sisältöön. Lisäksi opettajaresurssin pysyvyys sekä opettajien ennakkovalmistautuminen ovat parantaneet opetuksen laatua ja tukeneet arjen toimintaa. Lindholmin mukaan tuntiopettajia on toistaiseksi saatu rekrytoitua riittävästi kaikille osa-alueille. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on ollut vahvistaa opetuksen tasalaatuisuutta ja samojen opettajien hyödyntämisellä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta työskentelee Pelastusopistolla enintään kaksi henkilöä viikossa tarpeiden mukaan. Työskentelyjakso on kerrallaan yhden viikon maanantaista perjantaihin. Varsinais-Suomen hyvinvointialue laskuttaa Pelastusopistolta sopimuksen mukaisesti kyseiseltä viikolta aiheutuvat henkilöstökustannukset.
”Käytännön toiminnassa kehittämistarpeita on tunnistettu erityisesti opetushenkilöstön yhtenäisessä opetusmateriaalien saatavuudessa sekä tietojärjestelmiin pääsyn sujuvuudessa. Lisäksi perehdytysohjelmaa kehitetään parhaillaan, ja yhteistyösopimus on tuonut työhön hyödyllisiä näkökulmia ja sisältöjä”, Kaarina Halonen sanoo.
”Vastaavaa sopimusmallia kuin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa ei voida tehdä muiden hyvinvointialueiden kanssa ennen nykyisen sopimuskauden päättymistä. Ensisijaisena tavoitteena meillä on täyttää henkilöstöresurssit Pelastusopistolla vakituisilla virkasuhteisilla tehtävillä, ja yhteistyö toimii tätä täydentävänä ratkaisuna. Myös sovellettavat juridiset reunaehdot ohjaavat tätä lähtökohtaa. Valtion sisäisessä yhteistyössä, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja Pelastusopiston välillä, voidaan hyödyntää valtion henkilökierto-ohjeistusta. Ohjeistusta hyödynnetään esimerkiksi ylimääräisen alueellisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin toteutuksessa syksystä 2026 alkaen”, Halonen kuvailee.
Kimmo Kaisto
