Harjoitus ja koulutus 27.5.2018

Selvitysmallit nykyaikaan – täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla paljon uutta

Korkeapainesammuttimet ovat yleistyneet. Sammutusteho perustuu tukahdutukseen ja jäähdytykseen sekä pyrolyysin katkaisuun vaahdotteen avulla palavilta pinnoilta. Kevyt järjestelmä on helppo asentaa eri ajoneuvoihin.

Korkeapainesammuttimet ovat yleistyneet. Sammutusteho perustuu tukahdutukseen ja jäähdytykseen sekä pyrolyysin katkaisuun vaahdotteen avulla palavilta pinnoilta. Kevyt järjestelmä on helppo asentaa eri ajoneuvoihin.

Harvoin näkee näin innokasta porukkaa kuin Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla. Käsisammuttimet ja sammutinheitteet saavat kyytiä. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli monelle uutena asiana.

Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu heittää kysymyksen, että kannattaako aina aluksi keskittyä perusselvityksen tekoon vai olisiko mahdollista käyttää tilanteessa nopeampia ja tehokkaampia selvitysmalleja? Miten hyvin pystytään hyödyntämään esimerkiksi nousujohtoja korkeissa rakennuksissa ja erityiskohteissa?

Sammutus- ja pelastustekniikan opettaja Juha Ronkainen korosti huolellisuutta ja työturvallisuutta sammutusleikkuri Cobran käytössä.

”Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on yhdistetty vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Pelastusryhmän tehtäväjakoa on muutettu siten, että pyritään jo selvitysvaiheessa toimimaan etupainotteisesti käyttäen käsisammuttimia ja savunpoistoa. Tilanteessa voidaan myös jouhevasti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä ja unohtaa käsisammuttimet, jos tilanne sitä vaatii. Rakennuspaloa voidaan myös yrittää sammuttaa ja rajoittaa ulkopuolelta muun muassa pistosuihkuputkella tai pistojauheputkella, jos voimavarat perusselvityksen tekemiseen tilanteen alussa eivät riitä.”

Letkukelalaitteet – korkeapainesammuttimet ja CAFS – ovat lisääntyneet, joko kevyt- tai hybridiyksiköihin omana laitteena asennettuna tai sammutusautoihin asennettuina.

”Letkukelalaitteen selvitys vaatii oman selvitysmallinsa. Ohutta nihkeää letkua suoraan kelalta kerrokseen on hankala selvittää, jos kerroksia on paljon tai jos selvitysreitti on mutkikas. Rakennusten tekniset ratkaisut kannattaa huomioida selvitysmalleissa: esimerkiksi nousujohtojen käyttö, savunpoistoluukut sekä palokunnan hyökkäystiet. Suuremmissa ja julkisissa rakennuksissa pikapaloposti-käsisammutin -yhdistelmäkaapeilla on tehty kiinteä alkusammutuskalustoverkosto käytäville. Niitä voi ja kannattaa myös pelastuslaitosten käyttää, mutta niiden varaan ei kuitenkaan omaa sammutustoimintaa voida perustaa”, Huttu kertoo.

Selvitysmalleista uusi julkaisu

Selvitysmalleista on ollut käynnissä Palosuojelurahaston rahoittama projekti Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä. Se päättyy toukokuussa 2018. Hankkeen tuotoksena ilmestyy Pelastusopiston julkaisu selvitysmalleista. Opas tehdään myös sähköisenä versiona videoiden kera.

Selvitysmalleja on testattu ja päivitetty HIKLU-alueella eli Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa sekä Pelastusopiston koulutuksessa projektiin liittyen.

”Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut projektissa tiiviisti mukana ja antanut työpanoksensa kehittämällä ja testaamalla selvitysmalleja omassa toimintaympäristössään. Palomestari Arto Latvalan kokoama ryhmä teki selvityksiä korkeisiin rakennuksiin, erityskohteisiin sekä selvityksiä letkukelalaitteilla. Pelastusopisto videoi nuo selvitysmallit ja editoi koulutusmateriaaliksi. Pohjois-Savon pelastuslaitos on myös aktivoitunut uusien selvitysmallien suhteen ja tuonut arvokasta työpanosta projektiin. Siellä muun muassa Antti Korhonen on työvuoronsa kanssa ollut aktiivinen toimija asiassa. Savolaiset ovat myös kehittäneet oman ”patongintekokoneen”, Huttu kertoo.

Hänen mukaansa Helsingissä korkeiden rakennusten selvitysmallien kanssa on tehty työtä jo vuosia.

”Siellä on kokemusta siitä, miten nousujohdot toimivat tai eivät toimi. Helsingissä on käytössä operatiivinen toimintamalli korkeisiin rakennuksiin, jota Markku Ahola on juuri päivittämässä uuteen uskoon: Ohjeita ja menetelmiä toimimiseen korkean rakennuksen tulipalossa (KORAK-OHJE). ”

”Lähdin tuomaan koko ideaa täydentävistä sammutusmenetelmistä julkisuuteen jo Palopäällystöpäivillä 2011. Ismo Huttu innostui asiasta siinä määrin, että kävin seuraavana syksynä luennoimassa myös Pelastusopistolla. Jo 1980-luvulta lähtien olen pitänyt käsisammuttimet mukana operatiivisessa toiminnassa”, Arto Latvala kertoo.

Päivitetyt selvitysmallit otettiin käyttöön Pelastusopiston tutkinto-opetuksessa vuoden 2018 alusta. Pelastusopistolla järjestetään vuosittain kaksi Täydentävät sammutusmenetelmät -täydennyskoulutuskurssia. Pilottikurssista keskiuusmaalaisille palo- ja paloesimiehille kerrottiin laajasti jo Pelastustiedossa 1/2017. Seuraava kurssi järjestetään lokakuussa. Toukokuussa järjestetään myös kurssi Täydentävät sammutusmenetelmät tutuksi päällystölle – sammutustekniikan osaamisen päivitys, jotta päällystö osaa hyödyntää päivitettyjä selvitysmalleja.

Kurssipalautteet olivat todella myönteisiä. Ainoastaan alun teoriapäivää toivottiin tiivistettävän. Huttu sanookin, että teoriaa voidaan pilkkoa ja lähteä nopeammin harjoittelemaan. Myös Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurmanin esitys käsisammuttimista ja litiumakkupalojen sammuttamisesta koettiin hyödylliseksi.

Tekstit ja kuvat: Kimmo Kaisto


Jauhesammuttimen teho yllätti

”Perusselvitys alkusammutustiedustelulla on hyvä juttu ja sitä aion viedä eteenpäin”, vakuuttaa Ville Ala-Kokko. Käsisammuttimen teho yllätti kurssilla.

Ville Ala-Kokko toimii asemamestarina Keski-Suomen pelastuslaitoksen Viitasaaren paloasemalla. Kokemusta alalta jo lähes 20 vuotta.

”Toimin lisäksi SPEKillä savusukelluskurssin pääkouluttajana ja samoin Keski-Suomen pelastuslaitoksella toisena savusukellus- ja sammutustekniikat -pääkouluttajana. Olen jonkun verran ollut täydentävien sammutusmenetelmien koulutuksissa, mutta asia kiinnostaa edelleen. Tarkoituksena on viedä opittua asiaa eteenpäin omassa pelastuslaitoksessa. Aiemmin olin testannut Cobraa ja heittosammutinta. Meillä on käytössä heittosammuttimia.”

”Jauhesammuttimen teho ja palokaasujen sammutusvaikutus yllätti minut täysin. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla on hyvä juttu ja sitä aion viedä eteenpäin.”

Pääkouluttajana Ala-Kokko jakaa oppia myös muille kouluttajille.

”Omalla asemalla asiaa kehitetään jatkossakin ja hankitaan tehokkaita käsisammuttimia. Viime vuonna pidin kaksi talonpolttoharjoitusta, joissa testattiin fognailin sammutusvaikutusta ulkoapäin seinän läpi poratun reiän kautta. Tiiviin huonepalon fognail sammutti hyvin.”

 


Pistosuihkuputkia käytetty Kainuussa jo pitkään

Asko Kela toimii ylipalomiehen viransijaisena Kainuun pelastuslaitoksen Puolangan paloasemalla. Hän on toiminut noin 20 vuotta sopimuspalomiehenä.

”Uudet selvitysmallit, kuten perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli uutena asiana minulle”, Asko Kela kertoo kurssin jälkeen.

”Tulin kurssille oppimaan uutta ja kertaamaan vanhoja jo opittuja käytännöntaitoja. Kainuun pelastuslaitoksessa on testattu sammutusheitteitä talonpoltoissa. Kokemusta on haettu mahdollisimman aidoissa olosuhteissa. Sammutusheitteiden osalta kokemusta halutaan vielä nykyaikaisesta talosta, eli gyproc-levyillä sisäverhotusta rakennuksesta.”

Kokemukset jo tehdyistä testauksista ovat Kelan mukaan rohkaisevia.

”Sammutusheite on lähitulevaisuudessa yksi työkalu muiden rinnalla sammutustyössä.”

Sopii hyvin Kainuuseen

Kainuun pelastuslaitoksessa on käytetty jo pitkään Fognail-pistosuihkuputkia.

”Pistosuihkuputket soveltuvat erittäin hyvin kainuulaiseen rakennuskantaan. Suuri osa asuinrakennuksista on perinteisesti rakennettuja pientaloja sekä tasakatoista harjakatoiksi muunnettuja pientaloja ja rivitaloja. Fognail-putkia on käytetty sammutustyössä onteloissa ja hankalasti tavoitettavissa rakenteissa, kuten teollisuusrakennuksissa”, Kela kertoo.

Pistosuihkuputki soveltuu Kainuuseen erityisen hyvin myös siksi, että vahvuudet ovat useasti niukat ja savusukeltajia tarvitaan rakennuksen sisäpuoliseen sammuttamiseen.

”Rakennuspaloissa palavan rakennuksen yläpohjaan on saatu asennettua pistosuihkuputket irtotikkailta joko lappeen alareunaan tai päätykolmioon. Jokaiseen putkeen tulee oma normaalimittainen letku vuorojakoliittimeltä maasta. Putkien asennuksen jälkeen yksi mies pystyy hallitsemaan turvallisesti kolmea putkea, eli koko yläpohjaonteloa maasta käsin vuorojakoliittimeltä”, Kela kuvailee.

Tarttuva vaahto vähällä vedellä

Kainuussa Fognail-putkia on testattu ja käytetty myös vaahtonesteen kanssa ajoneuvoissa, joissa on pumpun yhteyteen rakennettu kiinteä vaahdonsekoitin.

”Vaahdotteen ansiosta vesi tunkeutuu purutäytteisiin rakennuksiin erittäin hyvin, ja suihkutettuna muodostaa esimerkiksi seinäpinnoille hyvin tarttuvan vaahdon pienellä vesimäärällä. Fognail-putkia käytetään myös kohdesuojaukseen – putki kiinni esimerkiksi rakennuksen lähellä sijaitsevaan puuhun, hana auki ja näin saadaan erittäin hyvä ja laaja miehittämätön suojasumu vaikkapa viereisen rakennuksen suojaukseen.”

Kelan mukaan suojaamisessa pistosuihkuputken pieni vedenkulutus mahdollistaa pitkäaikaisen käytön olemassa olevan veden määrällä.

”Uudet selvitysmallit, kuten perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli uutena asiana minulle. Paljon muutakin tietoa sain täydentävien sammutusmenetelmien taktiikasta ja tekniikasta. Koulutusmateriaali on nyt jaettu sähköisessä muodossa asemittain. Käymme viikkoharjoituksissa näitä asioita läpi ja treenaamme käytännössä.”