Juhani Härkönen on 30 vuotta tehnyt töitä paloautojen ja palokaluston parissa. Nykyään hän on Saurus Oy:n toimitusjohtaja.
Saattaa olla, että Juhani Härkösestä ei olisi tullut Bronto Sauruksen operatiivisen palokaluston tuotepäällikköä ilman palokuntataustaa Vehmersalmen VPK:ssa. Hän on tehnyt paloautokauppaa jo 30 vuoden ajan.
Palokunta oli pienellä paikkakunnalla nuorille hyvä harrastus.
”Se oli mielenkiintoista toimintaa kaveriporukassa. Meillä oli hyvä vetäjä. Palopäällikkö Veikko Pitkänen otti johtajan ottein komennon. Veikko teki meille monipuolisia viikkoharjoitusohjelmia myös palokuntakilpailuja varten. VPK toiminnassa oppi järjestelmällisyyteen ja kurinalaisuuteen. Jokainen pääsi osallistumaan ja kokeilemaan erilaisia asioita”, hän muistelee.
Härkönen oli mukana myös palokunnan hälytysosastossa. Tuleva paloautokauppias oli nuorena miehenä kaataa paloautonkin eräällä hälytysajolla. ”Syttyi metsäpalon alku salaman iskusta ja palokunta hälytettiin paikalle. Ajoin etujoukoissa kevyempää ajoneuvoa, tulin kurviin liian kovaa ja auto kulki hetkisen kahdella pyörällä. Onneksi tilanteesta selvittiin ehjin nahoin”.
Palokuntatoiminnasta on jäänyt monta mukavaa muistoa. Savusukellusharjoitukset ahtaisiin tiloihin olivat mieliinpainuvia. Hän kävi myös laitesukelluskurssin, jota on tullut hyödynnettyä laitesukellusharrastuksessa maailman matkoilla.
Palokuntatoiminta jäi, kun Härkönen parikymppisenä lähti Oulun yliopistoon opiskelemaan rakentamistekniikkaa. Armeijan jälkeen nuori mies mietti elämänsä suuntaa. Suunnitelmissa oli poliisikoulu, kadettikoulu ja myös palo-opisto.
”Olin käynyt maavoimien sissi-RUK:n, mutta hain kuitenkin lennoston kadettikouluun. Sinne oltiin perustamassa tiedustelutehtäviin erikoistuvaa koulutuslinjaa ja pääsin valinnoissa loppusuoralle. Kadettikoulu ei kuitenkaan toteutunut, sillä jostain syystä koulutuslinjaa ei koskaan aloitettu.” ”Poliisikouluun ovet avautuivat, mutta valitsin Oulun yliopiston, mutta ilmeisesti ratkaisu ei ollut oikea, koska en valmistunut diplomi-insinööriksi, vaan työelämä vei neljän vuoden opiskelujen jälkeen miehen mennessään.”
”Näin jälkikäteen voi sanoa, että jokainen kokemus on ollut ponnahduslauta eteenpäin. Sotilasuralle minut vei palokuntatoiminnassa opittu järjestelmällisyys. Vaikka en ole palomiehen uralle lähtenyt, tuskin olisin paloautobisnekseen päätynyt ilman VPK-taustaa.”
Nato-laatusertifioitu
Myös Puolustusvoimat on Saurus Oy:lle merkittävä ja myös vaativa asiakas.
”Toimintamme on myös Nato-laatusertifioitu eli pystymme valmistamaan kalustoa Nato-laatukriteereinkin mukaisesti.”
Paloautoliiketoiminnassa huollon palvelukyky on keskeistä.
”Huutoon on vastattava heti, kun tulee tarve. Ensimmäisenä ei olla rahastamassa, vaan kalustossa ilmenneet ongelmat on saatettava pikaisesti kuntoon.”
Tätä varten yritys otti jo vuosia sitten käyttöön huoltopalvelukonseptin, jossa henkilöstö päivystää joka hetki. ”Näin olemme tukemassa alan operatiivista varmuutta kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden.” Lisäksi Saurus on laajentanut huoltovarmuutta ja verkostoa kattamaan kumppaninsa Millog Oy:n viisi varikkoa pohjoisessa ja etelässä.
”Suurin osa henkilöstämme on VAP-henkilövarattuja, jolloin työntekijät ovat yrityksemme käytettävissä myös mahdollisen sotilaallisen kriisin sattuessa.” Monet yrityksen työntekijöistä ovat vapaa-ajallaan mukana myös operatiivisessa toiminnassa.
Juuri nyt Sauruksella satsataan huoltoliiketoiminnan kehitykseen. Säynätsaloon valmistuu keväällä kokonaan uusi huoltokeskusrakennus.
”Jos kaikki menee hyvin, tavoite on myös lisätä henkilöstöä. Viidessä vuodessa työntekijöiden määrä on noussut reilusta 50:stä 70:een. Kolmen vuoden kuluttua meitä voisi olla 80”, Härkönen sanoo.
Myös raskaammissa ajoneuvoissa uusi teknologia tekee tuloaan. Härkönen uskoo, että erilaiset hybridimallit voivat yleistyä, mutta täysin sähkökäyttöisissä alustoissa akustot ovat vielä nykyään liian tilaa vieviä ja painavia syöden näin tarpeellista operatiivista kapasiteettia.
Mukaan valtion puitejärjestelyyn
Saurus Oy on Suomen puolustusvälineteollisuus ry:n jäsenyritys ja mukana Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnassa. Myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistä poolia kaavaillaan.
Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyen valtio alkaa rahoittaa pelastuslaitoksia ensi vuonna. Mahdollisesti hankinnoista alkaa vastata valtion hankintayhtiö Hansel. Juhani Härkönen pitää tätä sekä uhkana että mahdollisuutena. ”Mahdollisissa suuremmissa yhteishankinnoissa asiakkaan tarpeia on vaikeampia huomioida. Suuremmasta hankinnasta koituvat säästöt voivat myös huveta mahdollisesti syntyviin ongelmiin, kuten projektin aikaisiin kertautuviin virhekustannuksiin tai puutteisiin ajoneuvokokonaisuuden, alusta-, korirakennetekniikka ja operatiivisen kaluston hallinnassa.”
Tällä hetkellä paloautoja valmistava yritys ei kuulu valtion hankintayhtiön Hanselin raskaiden ajoneuvojen puitehankintajärjestelmätoimittajiin. Saurus on alihankkijan roolissa järjestelmään kuuluviin alustavalmistajiin ja maahantuojiin nähden. ”Me kuitenkin vastaamme projektiemme osalta paloautojen kokonaistoimituksista, vaikka emme alustoja valmistakaan. Meillä on kokonaisuudesta paras osaaminen kotimarkkinatuntemuksen ja haastavien olosuhteiden tuotehallinnan ohella. Siksi meidän olisi hyvä päästä mukaan ehdolle puitejärjestelytoimittajaksi tulevaisuudessa ”
Lue lisää aiheesta Pelastustiedosta 1/2022
Teksti: Esa Aalto Kuva: Petteri Kivimäki
