Pelastustoiminta 10.3.2021

Karanteeni vie miehistöä enemmän rivistä kuin korona – toimintavalmius pysynyt melko hyvänä

Pelastustoiminnan toimintavalmius on pysynyt melko hyvänä koronatilanteesta huolimatta.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on pysynyt melko hyvänä koronatilanteesta huolimatta.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on pysynyt melko hyvänä koronatilanteesta huolimatta. Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo, että toistaiseksi minkään pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen tai Pelastusopiston toimintakyky ei ole oleellisesti vaarantunut, vaikka vuosi sitten keväällä oltiinkin tiukoilla suojavarusteiden suhteen.

Häyrisen mukaan valtakunnallisessa pelastustoimen, alueellisen varautumisen ja hätäkeskustoiminnan tilanneseurannassa on havaittu muutama lyhyt koronatartuntaketju pelastuslaitosten sisällä. Hän kertoo, että enemmän kuin tartunnat, niistä seuranneet altistumisten vuoksi asetetut karanteenit ovat poistaneet miehistöä hetkellisesti rivistä. 

”Koronavuosi on opettanut, että tilanne voi muuttua nopeasti kriittiseksi erityisesti harvaan asutuilla alueilla.”

Vakavin tilanne tähän mennessä on sattunut eräällä harva-alueen sopimuspalokunnalla, jossa 30 henkilön hälytysosastosta 20 altistui virukselle. 

”Toistaiseksi sopimus- ja pelastushenkilöstön sairastumisissa ja altistumisissa ollaan selvitty ylitöillä, työvuorojärjestelyillä ja asemasiirroilla.”

Onnettomuuksien ehkäisy kärsinyt eniten 

Häyrinen ei osaa arvioida, kuinka moni pelastushenkilöstöstä valtakunnallisesti on rokotettu, sillä tilanne vaihtelee sairaanhoitopiireittäin.

Suurimmat vaikutukset koronalla on ollut onnettomuuksien ehkäisytoimintaan. 

”Osa valvontatoiminnasta on vasta viime aikoina saatu palautumaan lähelle koronaa edeltänyttä aikaa. Turvallisuusviestintä menee jalka paketissa edelleen. Olemme lisänneet sosiaalisen median käyttöä, mutta esimerkiksi henkilöiden kohtaamista edellyttäviä turvallisuuskoulutuksia ei pystytä järjestämään.”

Myös tekemistä painottavaa koulutusta on vaikeaa järjestää virtuaalisesti, ja esimerkiksi savusukellustestejä on ollut vaikea toteuttaa. Häyrinen toivoo, ettei se vaikuttaisi pelastushenkilöstön toimintakykyyn. 

Häyrinen näkee tilanteessa myös hopeareunuksen. Pelastustoimen on täytynyt löytää uusia virtuaalisia työtapoja esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen pelastustoimen valvonta- ja neuvontatyössä. 

”Toivotaan, että kun pääsemme uuteen normaaliin, osa tästä hopeareunuksesta jäisi käytäntöön.” 

Kuinka korona on vaikuttanut pelastuslaitosten toimintaan? Lue lisää lehdestä, joka ilmestyy 31. maaliskuuta.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Teemu Heikkilä

Lue lisää