Etelä-Savon hyvinvointialueeseen kuuluvassa, parintuhannen asukkaan Puumalassa operoi ympärivuorokautisesti ensihoitajan ja pelastajan muodostama moniammatillinen yksikkö. Haja-asutusalue, runsas vesistö ja pitkät välimatkat luovat omat haasteensa niin kotiin vietävien palveluiden kuin ensihoidon ja pelastuksenkin osalta kunnassa, jonka väkiluku moninkertaistuu kesäisin tuhansien mökkiläisten myötä. Moniammatillisen yhteistyön tuomia synergiahyötyjä on pyritty hyödyntämään ensihoidon ja pelastuksen palvelujen tuottamisessa, kuten myös erilaisten tukitehtävien suorittamisessa. Puumalan Moniammatillinen yksikkö -pilotti aloitti toimintansa 2021 maaliskuussa osana sote-uudistusta ja on jatkanut siitä asti toimintaansa. Niina Hännisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin moniammatillisen yksikön ja moniammatillisten sidosryhmien yhteistyön toimivuutta sekä yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä.
Vajaa 900 tehtävää vuodessa
Puumalan moniammatillinen yksikkö suorittaa vuosittain noin 70 pelastuksen tehtävää ja noin 800 ensihoidon tehtävää. Kesäisin tehtävämäärät moninkertaistuvat talveen verrattuna. Tukitehtäviä, joihin kuuluvat esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnit, antibioottihoidot sekä yöaikaiset turvapuhelinhälytykset, on vuosittain noin 70kpl. Yksikkö tekee moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi koti- ja kotisairaanhoidon, sote-tilannekeskuksen, ensivasteen ja tarvittaessa palliatiivisen keskuksen kanssa, mutta yhteistyö painottuu erityisesti ensihoidon ja pelastuksen toimintaan.
Pidetään tärkeänä resurssina
Moniammatilliset yksiköt sekä moniammatillinen yhteistyö on jakanut ja tulee jakamaan mielipiteitä ensihoidon ja pelastuksen ammattilaisten keskuudessa. Puumalassa toimivaa mallia pidetään kuitenkin kustannustehokkaana tulevaisuuden mallina, joka toimii hyvin haja-asutusalueella. Yksikköä pidetään tärkeänä resurssina ensihoidon ja etenkin pelastuksen tehtävien suorittajana.
Osaamista ei voida hyödyntää tehokkaasti
Moniammatilliseen yksikköön on hakeutunut motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä. Yksikön tehtävänkuva on laajempi verrattuna tavalliseen ensihoitoyksikköön ja yhteistyön sujuminen vaatiikin henkilöstöltä joustavuutta ja oppimishalua. Yksikkö on kalustettu pelastuksen osalta niin, että sillä pystytään suorittamaan pelastuksen tehtäviä monipuolisemmin, jopa yksin moniammatillisen yksikön voimin, minkä vuoksi henkilöstö kokeekin pelastuspuolen tehtävien aloitusviiveiden pienentyneen. Osalla ensihoitajista on vapaapalokuntataustaa ja vastaavasti lähes kaikilla pelastajilla on lähihoitajatutkinto. Henkilöstön osaamista ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti, sillä lainsäädäntö saattaa rajoittaa esimerkiksi ensihoitajien toimimista pelastuksen tehtävillä ja näin ollen tehtävät painottuvatkin pääasiassa avustaviin suoritteisiin. Vaikka yksikköä pidetään kustannustehokkaana ja etenkin pelastusta hyödyttävänä, on ristiriitaista, että henkilöstön osaamista ei käytetä sen täydessä potentiaalissa. Henkilöstön tehtäväkuva etenkin pelastuksen tehtävillä saattaa jäädä myös epäselväksi, kun toiminnasta puuttuvat tarkat ohjeistukset. Myös selkeän vetovastuun puuttuminen kokonaistoiminnasta ja toimintojen kehittämisen keskeneräisyys tuottaa ongelmia. Lisäksi henkilöstöllä olisi osaamista ja kyvykkyyttä suorittaa tukitehtäviä laajemminkin, mutta niiden määrä on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäinen.
Selkeämmät koulutus- ja osaamisvaatimukset
Moniammatillisessa yksikössä toimiville tulisi olla selkeät koulutus- ja osaamisvaatimukset, jotta yksikön hyödyntäminen erilaisilla tehtävillä olisi helppoa, turvallista ja tasalaatuista. Yhteistyön sujuvuuden ja henkilöstön osaamisen vuoksi myös säännölliset koulutukset, erityisesti pelastuksen ja yhteistoimintatehtäviin liittyen, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Moniammatillinen toiminta vaatii jatkuvaa kouluttautumista, aktiivista yhteistyötä ja tarvittaessa sen kehittämistä eri toimijoiden kesken yhteisillä harjoituksilla ja ohjausryhmäkokouksilla. Näin yksikön potentiaalia saataisiin hyödynnettyä monipuolisemmin. Hyvin suunniteltu koulutus ja tarkoituksenmukainen resursointi saattaisi myös auttaa haasteisiin henkilöstön vaihtuvuudessa, sillä työnantajalla voi olla hankaluuksia saada motivoitunutta henkilöstöä pysymään pienen paikkakunnan yksikössä. Kehitystä koulutusasioissa on tullut, sillä tällä hetkellä moniammatillisissa yksiköissä toimiville ensihoitajille, joilla aikaisempaa sopimuspalokuntataustaa ei ole, on järjestetty pelastustoiminnan peruskurssi.
Nykyinen malli mahdollistaa potilaan kotiin vietäviä palveluita ja kokonaisvaltaista hoitoa ympärivuorokautisesti, palvellen kuntalaisia ja kesäasukkaita. Moniammatillisen yksikön tehokkuus ja kyky toimia tarkoituksenmukaisesti edellyttää kuitenkin selkeää vetovastuuta kokonaistoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta. Lisäksi moniammatillisia ja muita vastaavia hybridiyksiköitä kehitettäessä on muistettava, ettei niiden ydintehtävä eli ensihoidon ja pelastuksen tehtävien hoitaminen saa vaarantua.
Kirjoittajat:
Niina Hänninen, ensihoitaja (YAMK), ensihoitaja Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Outi Koivulahti, TtM, sivutoiminen tuntiopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy
Kuvat: Anu Nousiainen
