Hämeenlinnan Harakkamäessä järjestettiin mittava viranomaisten VALPAS23-yhteisharjoitus.
Hämeenlinnan Harakkamäessä harjoiteltiin torstaina raunioista pelastamista. Viranomaisten VALPAS2023 – yhteistoimintaharjoitukseen osallistui Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yksiköitä, ensihoito, poliisi, Puolustusvoimat sekä vapaaehtoisjärjestöjä.
Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa ohjus iskeytyy kerrostaloon, jonka raunioista on pelastettava uhreja. Harjoituskohteena oli tyhjä kerrostalo. Raunioista etsimistä harjoiteltiin erikseen rakennetulla betoniseinällä, jonka läpi pelastustehtävät piti hoitaa.
Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle torstainen harjoittelu on harvinaista herkkua.
”Tällaista tehtävää meillä on harvoin mahdollisuus harjoitella. Pelastustehtävä romahtaneeseen rakennukseen on sinänsä realistinen, koska sellainen voisi tapahtuma esimerkiksi jossakin teollisuuslaitoksessa. Tässä harjoituksessa oli extrana ohjushyökkäys. Sen vuoksi Puolustusvoimat sekä poliisi olivat turvaamassa olosuhteita, niin että me voimme keskittyä pelastamiseen”, kuvaa harjoitustilannetta onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala Oma Hämeestä.
Kärsivällistä ja tarkkuuutta vaativaa
Ihmisten pelastaminen raunioista vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, koska riskit ovat suuret.
”Se on sellaista hiipimistä. On varmistettava, ettei rakennus romahda pelastajien tai pelastettavien niskaan. Kaikki tekeminen on hidasta ja pelastustyötä lasketaan tunneissa. Kun taas esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pelastaminen tapahtuu usein minuuteissa”, vertaa Haapala.
Torstain harjoitukseen osallistui myös kaksi pelastuskoirakkoa sekä yksi etsintäkoira.
”Tällaisissa tehtävissä käytämme lämpökameroita sekä katselu- ja kuuntelutekniikkaa. Ensin seinään porataan pieni reikä, jonka kautta kameralla katsotaan tilannetta rakennuksen sisäpuolelta. Koirat ovat kuitenkin meidän parasta tekniikkaa, ne löytävät pelastettavat parhaiten”, muistuttaa Haapala.
Harakkamäessä pidettyyn harjoitukseen osallistui maakunnan viranomaisten lisäksi joukko järjestöjen vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. Järjestöjen tehtävänä oli lisäksi harjoitella henkisen huollon ja muun tuen antamista vakavassa onnettomuustilanteessa.
Harjoitus eteni sairaalaan asti
Harjoitus jatkui Kanta-Hämeen keskussairaalassa harjoituspotilaiden hoidolla. Harjoituksen tavoitteena oli testata Kanta-Hämeen keskussairaalan valmiutta sekä ohjeita. Ensihoito raportoi harjoitustilanteessa potilaan kunnon ja tiedot päivystyksessä vastaanottavalle taholle. Harjoituspotilaan tilanne käytiin akuuttiryhmän kanssa läpi ja kartoitettiin hoidon tarve ja seuraavat askeleet. Erikoistuvat akuuttilääkärit arvioivat Teemu Koivistoisen johdolla vakavasti loukkaantuneiden potilaiden tilanteen ja mitä kulloinkin pitää ottaa huomioon. Viestinnän kulkua harjoituksen aikana käytiin läpi koko sairaalaan kuulutuksin, prosessissa keskeisten henkilöiden sekä aina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaan asti informoiden. Harjoituksessa käytiin läpi sisäisen ja ulkoisen viestinnän prosessi.
”Sairaalaan annettiin tieto suuronnettomuusharjoituksesta, koko sairaalaan alettiin kasata potilaiden vastaanottoryhmiä ja hoitoryhmiä, viestittiin tilanteesta muihin kriittisiin yksiköihin, kuten leikkaussalit ja teho-valvonta sekä sairaalan johdolle. Harjoituksessa testattiin myös esimerkiksi sitä, miten paljon, ja kuinka nopeasti, saisimme lisähenkilökuntaa vapailta. Oli ilo todeta, että olisimme saanut sairaalalle nopeasti reilut 40 hoitajaa ja lääkäriä pelkästään päivystyksen henkilökunnasta. Toivon, että emme joudu testaamaan toimintaa tositilanteessa, harjoituksen perusteella voin olla rauhallisin mielin”, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkäri Veli-Pekka Rautava.
Lähde: Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tiedote
Kuvat Elina Lintula, Suvi Turunen ja Panssariprikaati
