Pariisilaiset palomiehet joutuivat tosipaikan eteen, kun historiallisessa arvokkaassa Notre Damen katedraalissa syttyi massiivinen tulipalo.
Koko maailma seurasi viime viikolla järkyttyneenä liekehtivää Notre Damea ja erityisesti avuttomalta näyttäneitä sammutustoimia. Moni pariisilainenkin ihmetteli samaa mitä presidentti Trump twiitissään: miksi sammutusta ei voitu hoitaa tehokkaammin helikopterista tai lentokoneesta?
Unescon maailmanperintölistalla olevan 800 vuotta vanhan rakennuksen pelastaminen liekeistä on monimutkaisempaa kuin minkä tahansa muun kohteen. Varsinkin, kun palo alkaa 96 metrin korkeuteen kohoavasta tornista.
Notre Damen palohälyttimen annettua ensimmäisen varoituksensa kello 18.20 palon alkua ei tarkastuskierroksesta huolimatta löydetty. Tulipalo varmistui kaksikymmentä minuuttia myöhemmin, jolloin puiset kattorakenteet olivat jo liekeissä. Iltamessu keskeytettiin välittömästi ja katedraali tyhjennettiin seurakuntalaisista.
400 sammuttajaa
Paikalle saatiin nopeasti neljäsataa palomiestä ja 18 paloautoa. Ensimmäiset sammuttajat saapuivat jo kolmen minuutin kuluttua hälyytyksestä. Koska Notre Dame sijaitsee saarella, sammutusvesi pumpattiin suoraan Seine-joesta. Kansainvälisessä television uutiskuvassa nähtiin katedraalin katon palavan roihuna nopeasti päästä päähän ilman että paloa olisi torjuttu ilmasta käsin.
”Tuuli oli kova ja ymmärsimme nopeasti, että tamminen kattorakenne ei ollut pelastettavissa. Keskitimme resurssimme torneja tukevien rakenteiden sekä kirkon sisällä olevien taide-esineiden pelastamiseen. Suurin pelkomme oli, että Notre Damen kaikkialla maailmassa tunnetuksi tekevät kaksi rinnakkaista kellotornia romahtavat”, kertoo Pariisin palo- ja pelastustoimen tiedotuksesta vastaava kenraaliluutnantti Gabriel Plus.
45 metrin korkeudessa olevan katon uhraaminen oli järkevää myös siksi, että pisinkin sammutuskalusto ulottuu vain 30 metriin. Miksi paloa ei sitten sammutettu ilmasta käsin?
Gabriel Plus’n mukaan historiallisesti merkittävän kohteen sammuttamiseen eivät sovi järeät operaatiot.
”Veden kaataminen ilmasta käsin haurastuttaa 800 vuotta vanhoja kivirakenteita ja edesauttaa niiden sortumista. Myös taide-esineiden saaminen turvaan kuului osaksi pelastusprotokollaa. Arvoesineiden säilytyspaikat ja kassalokeroiden koodit tuntevien siviilien turvaaminen palavassa kirkossa olikin yksi tärkeimmistä ja kriittisimmistä tehtävistämme.”
Palo sammutettiin sisältä käsin
Koko sammutusoperaation tavoitteena oli nimenomaan säilyttää sisätilat, mistä syystä suuri osa sammutuskalustosta toimi katedraalin sisällä, eikä näin ollen näkynyt televisiokuvassa. Taulujen ja veistosten lisäksi rakennuksesta pelastettiin katedraalin aarteeksi kutsuttuja pyhäinjäännöksiä.
“Pariisin palo- ja pelastustoimi on tottunut pelastamaan ihmisiä. Tällä kertaa teimme kaikkemme pelastaaksemme katedraalin sisällä olleet kallisarvoiset taideaarteet”, Gabriel Plus kertoo.
Kun katolla ollut neulamainen torni romahti, sisätiloja sammuttaneet kaksikymmentä palomiestä kutsuttiin turvaan ja sammutusta jatkoi kauko-ohjattava sammutusrobotti. Yli vuorokauden kestäneessä operaatiossa loukkaantui vain yksi sammuttaja. Osa palomiehistä otti hengenvaarallisen tehtävän ja kiipesi raskasta kalustoa raahaten keskiaikaisia kivikierreportaita kellotorneihin sammuttamaan paloa.
”Pariisilainen palomies ei voi itse asiassa kuvitella, että joutuisi jonakin päivänä sammuttamaan Notre Damea”, Gabriel Plus toteaa.
Jättimäinen tulitikkurasia
Palon arvellaan alkaneen rakennustyömaalta, mutta katedraalipaloa selvittämään on asetettu 50 tutkijaa ja alan asiantuntijaa. Rakennustyöt olivat vasta alussa, eikä työmaalla tehty vielä minkäänlaisia tulitöitä. Palon epäillään saaneen alkunsa työmaahissin tai lampun oikosulusta.
Ranskassa tulitöiden tekemiseen ei vaadita erityistä lupakorttia tai koulutusta, mutta työn teettäjän ja suorittajan on laadittava kirjallinen kartoitus työmaan paloriskeistä ja nimettävä projektin ajaksi palovalvoja. Turvaohjeita noudatettiin tiukasti myös Notre-Damen rakennustyömaalla.
”Notre Dame on jättikokoinen tulitikkurasia. Vuosisatoja vanhat puurakenteet ja niille kertynyt pöly leimahtavat nopeasti pienimmästäkin kipinästä”, toteaa Pariisin korkeimman oikeuden paloasiantuntija Serge Delhaye.
Teksti: Virpi Latva
Kuvat: Virpi Latva ja Lehtikuva
