Operatiivinen toiminta 19.11.2021

Avi vaatii Satakuntaa korjaamaan epäkohdan palvelutasossa: tehtäville lähdetty alle 1+3-vahvuisilla yksiköillä

Satakunnan alueen pelastustoimessa on muodostunut käytäntö, jossa kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin hälytetään toimintavalmiutta koskevan suunnitteluohjeen vastaisesti alle 1+3-vahvuisia pelastustoimen muodostelmia.

Satakunnan alueen pelastustoimessa on muodostunut käytäntö, jossa kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin hälytetään toimintavalmiutta koskevan suunnitteluohjeen vastaisesti alle 1+3-vahvuisia pelastustoimen muodostelmia.

Satakunnan pelastuslaitoksen palvelutasossa on huomattava epäkohta, joka pitää korjata, tiedotti Lounais-Suomen aluehallintovirasto perjantaina.

Aluehallintoviraston mukaan Satakunnan alueen pelastustoimessa on muodostunut käytäntö, jossa kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin hälytetään toimintavalmiutta koskevan suunnitteluohjeen vastaisesti alle 1+3-vahvuisia pelastustoimen muodostelmia. Avin mukaan Satakunnan pelastustoimen alueella on useita päätoimisesti miehitettyjä paloasemia, joiden miehistövahvuus on alle 1+3.

”Kysymys on siitä, että olemme hälyttäneet vähäisiin pelastustoiminnan a- ja b-tehtäviin 0+2- ja 0+3 -vahvuisia päivystäviä yksiköitä tietyillä, päivystävillä paloasemilla”, Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo.

Tähtisen mukaan käytäntö on ollut voimassa Meri-Porin, Kankaanpään, Ulvilan, Harjavallan ja osin Huittisten asemalla. 

Pelastuslaitos selvittää asiaa

Tähtisen mukaan näihin päiviin asti käytäntö on sopinut aluehallintovirastolle. 

”Toimintavalmiuden suunnitteluohje on vuodelta 2012, eli vajaat 10 vuotta olemme toimineet näin. Avi on aina hyväksynyt palvelutasopäätöksemme.”

Pelastuslaitos selvittää nyt asiaa. 

”Ensinnäkin selvitämme, valitammeko päätöksestä, ja toiseksi, paljonko tällaisia vastaavia järjestelyjä on muissa pelastuslaitoksissa. Tietenkin alamme myös pohtia, kuinka tämä asia toteutetaan.”

Tähtinen sanoo, että henkilöstön lisäämisestä koituisi jopa miljoonaluokan kustannuksia. 

”Vielä vaikeampaa kuin rahan saaminen, on henkilöiden saaminen. Toimialalla on pelastajapula”, hän huomauttaa.

Asian korjaamiseksi sopimuspalokunnan yksikön paikalle hälyttäminen saattaa tulla kysymykseen. Tähtinen ei tosin näe menettelytapaa tarkoituksenmukaisena.

”0+2 ja 0+3-yksiköt ovat suorastaan poikkeuksetta selviytyneet tehtävistä. Voi käydä niin, että sopimuspalokunta tulee asemalle, ja heille ilmoitetaan, ettei heitä tarvita. Jos tätä tapahtuu muutama sata kertaa vuodessa, sopimuspalokuntalaisten motivaatio loppuu varmasti.”

Vahvuuksilla on pärjätty hyvin

Vallitseva käytäntö on ollut Tähtisen mukaan kustannustehokas, ja kyseisillä vahvuuksilla on pärjätty hyvin.

”Nythän maahan syntyy kärkiyksiköitä ja vastaavia. Niiden toimintamalli on se, mitä me olemme käyttäneet kymmenen vuotta.”

Tähtinen muistuttaa, että tilanne ei ole Satakunnassa ainutkertainen. 

”Vastaava käytäntö on monessa muussa pelastuslaitoksessa.”

Lounais-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa, että pelastustoimen muodostelmilla tulee olla aina johtaja ja riittävä henkilöstö. Pienin pelastustoimen kiireellisiin tehtäviin hälytettävä muodostelma on pelastusryhmä, joka koostuu vähintään johtajasta ja kolmesta henkilöstä. 

Avin mukaan pelastustoimen muodostelma voidaan koota useammasta pelastusyksiköstä, mutta aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan yksiköt ovat toimineet vuosien ajan itsenäisesti, eikä pelastusryhmän henkilöstömäärän osalta vähimmäisvaatimus ole täyttynyt.

Aluehallintoviraston mukaan Satakunnan alueen pelastustoimen tulee korjata pelastustoimen palvelutasossa oleva huomattava epäkohta 30. toukokuuta 2022 mennessä ja raportoida toteutetuista toimenpiteistä aluehallintovirastolle.

Teksti: Kaisu Puranen

Arkistokuva: Satakunnan pelastuslaitos

Lue lisää