Operatiivinen toiminta 1.1.2016

Kuvauskopterit pörräävät pelastustoimeen

Juhani Mikkola esitteli kuvauskoptereitaan Tuomo Halmeslahdelle ja Jyri Silmärille. Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ole omaa kopteria, mutta kokeiltu sellaista on turvesuon palossa.

Juhani Mikkola esitteli kuvauskoptereitaan Tuomo Halmeslahdelle ja Jyri Silmärille. Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ole omaa kopteria, mutta kokeiltu sellaista on turvesuon palossa.

Miehittämättömien ilma-alusten testaus ja tuotekehitystoiminta saa ilmaa siipiensä alle Mikkelissä marraskuussa toimintansa aloittaneen testikeskuksen ansiosta.

Mikkelin  lentoasemalla toimivan UAS Centre Finland testikeskuksen toiminta kiinnostaa myös Etelä-Savon pelastuslaitosta, sillä tekniikan kehittyessä esimerkiksi kauko-ohjattavat  kuvauskopterit voivat olla apuna mitä moninaisimmissa pelastustehtävissä.

”Laitoksena haluamme olla kehityksen eturintamassa”, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri sanoi tutustuessaan testikeskuksen toimintaan sen avajaisissa.

Käyttökelpoisuutensa hankalassa ja vaarallisessa pelastustehtävässä kuvauskopteri osoitti pari vuotta sitten kesällä Laukaan Vihtavuoressa, jossa räjähdysainetehtaan jätekontti aiheutti suuronnettomuusuhan. Paikalle ei ollut asiaa räjähdysvaaran vuoksi ja tilannetta tarkkailtiin satojen metrien päästä kuvauskopterin avulla.

”Se oli minulle ensimmäinen viranomaiskeikka, ja ilmeisesti laatujaan ensimmäinen koko Suomessa”, yrittäjä Juhani Mikkola kuvauskoptereita valmistavasta VideoDrone Finland Oy:stä kertoi.

Vihtavuoren kokemusten perusteella kuvauskoptereita on markkinoitu pelastuslaitoksille, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitokselle on hankittu kaksi kuvauskopteria, mutta pelastuspäällikkö Esko Kauton mukaan ne ovat vasta koulutuskäytössä.

Kameralla kuvaa turvepalosta

Etelä-Savossa ei pelastuslaitoksella ole vielä omaa kuvauskopteria, mutta sellaista on kokeiltu turvesuon palossa Juvalla viime kesänä. Kokemukset olivat rohkaisevia.

”Saimme paljon hyvää kuvaa, mutta lämpökameraa jäimme kaipaamaan. Sillä saisi savun seasta paremman  kuvan missä palorintama etenee”, Jyri Silmäri kertoi.

Tekniikan kehittyessä miehittämättömät kuvauskopterit pörräävät myös pelastustehtävissä.
Kuvauskopteri voidaan varustaa joko kameralla, videokameralla tai lämpökameralla. Tulevaisuutta on, että kopterin sensori haistaa ja tunnistaa myös myrkkyjä ja myrkkykaasuja.

Parhaimmillaan kuvauskopteri voikin olla apuna nimenomaan maastopalojen ja esimerkiksi öljyvahinkojen torjunnassa. Niillä saadaan ilmasta kuvaa vahinkoalueen laajuudesta ja sen etenemisestä.

”Joku on myös heittänyt, että koptereita voitaisiin käyttää myös savusukelluksen apuna. Kopteri lentäisi sukeltajan edellä, tekisi havaintoja ja välittäisi kuvaa sukeltajalle ja operaation johdolle.”

Miehittämättömistä koptereista on apua myös onnettomuuksissa, joissa vaarallisia aineita ja kaasuja leviää ympäristöön. Silloin tavallisen kameran sijaan tarvitaan sensori, joka haistaa vaaralliset aineet ja tunnistaa ne.

Etelä-Savon pelastuslaitos on mukana Euroopan komission rahoittamassa TOXI-triage -hankkeessa, jolla kehitettään menetelmiä nopeiksi suojelu- ja pelastustoimiksi erityisesti kemiallisten aineiden aiheuttamien suurten henkilövahinkojen  varalle.

Suomesta hankkeessa ovat mukana myös muun muassa Jyväskylän yliopisto sekä Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin.

Kopterikyydillä  ensiapua

Lähempänä ihmisten jokapäiväistä arkea on kuitenkin miehittämättömien koptereiden käyttö esimerkiksi sairaankuljetuksen apuna. Ei suinkaan niin, että miehittämätön kopteri lennättää potilaita, vaan se kiidättää heille apua ennen varsinaista sairaankuljetusta.

”Tulevaisuutta voi hyvinkin  olla, että kopterilla lähetettään ensiaputarvikkeita tai defi (defibrillaattori) koordinaattien mukaiseen paikkaan ja sairaankuljetus tulee perästä. Samalla kopteri  lähettää tilannetietoa ja -kuvaa paikan päältä”, Silmäri kuvaili.

Ja kun tekniikka kehittyy ja kopterit lentävät aurinkovoimalla, miehittämättömän kamerakopterin voi lähettää pyörimään kulovalvontalennolle vaikka koko kesäksi.

Kuvauskopteri voidaan varustaa joko kameralla, videokameralla tai lämpökameralla. Tulevaisuutta on, että kopterin sensori haistaa ja tunnistaa myös myrkkyjä ja myrkkykaasuja.
Tekniikan kehittyessä miehittämättömät kuvauskopterit pörräävät myös pelastustehtävissä.

Teksti ja kuvat: Launo Päivätie

Lue lisää