Operatiivinen toiminta 14.9.2018
Facebook (73)

Sisäministeriö: ympärivuorokautinen tilannekeskus viiteen maakuntaan

Etelä-Savon pelastuslaitoksen Mikkelin paloaseman johtokeskustilassa pyöritetään Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskusta.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen Mikkelin paloaseman johtokeskustilassa pyöritetään Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskusta.

Viiteen maakuntaan voitaisiin perustaa ympärivuorokautisesti toimiva pelastustoimen tilannekeskus, ehdottaa pelastustoiminnan johtamista pohtinut työryhmä.

Tilannekeskukset toimisivat verkostona. Niistä yksi, Uusimaa, kokoaisi alueellisista tilannekuvista valtakunnallisen pelastustoimen tilannekuvan. Valtakunnallisesti kerättyä tietoa jaettaisiin takaisin alueellisille tilannekeskuksille ja edelleen kaikille maakunnille.

Työryhmän ehdotuksen mukaan tilannekeskus perustettaisiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Nämä keskukset palvelisivat kukin yhteistoiminta-alueensa maakuntia. Jokainen maakunta kuuluu yhteen yhteistoiminta-alueeseen.

Tilannekeskusten perustamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tilannekuvan välittämisen lisäksi keskukset tukisivat yhteistoiminta-alueensa maakuntia pelastustoiminnan johtamisessa. Ne voisivat pelastustoiminnan johtajan käskystä esimerkiksi hoitaa yhteyksiä tarvittaviin yhteistyökumppaneihin, antaa vaaratiedotteita tai hoitaa onnettomuusviestintää. Jatkotyössä määritellään tarkemmin se, mitä tehtäviä näiden tilannekeskusten on pystyttävä hoitamaan.

”Viiden tilannekeskuksen perustaminen olisi suuri parannus nykytilaan verrattuna. Tällä hetkellä vain noin puolella pelastuslaitoksista on 24/7-tilannekeskus, eikä valtakunnallista tilannekuvaa saada kattavasti kerättyä missään”, sanoo työryhmän sihteeri Jussi Rahikainen sisäministeriöstä.

Johtokeskuksetkin kannattaisi keskittää

Työryhmä esittää, että tilannekeskusten lisäksi maakunnat perustaisivat yhteistoiminta-alueittain viisi pelastustoimen johtokeskusta. Tästä ei säädettäisi asetuksella, vaan toiminta perustuisi maakuntien keskinäisiin sopimuksiin.

”Vaikka maakunnat päättävät mahdollisten johtokeskusten perustamisesta itse, työryhmä teki ehdotuksen myös niiden toiminnasta. Tällä tavoitellaan yhdenmukaisuutta. Itse näen, että pelastustoimen tilannekeskusten ja johtokeskusten toteuttaminen samoilla aluejaoilla olisi resurssien käytön ja toiminnan näkökulmasta järkevää”, Rahikainen sanoo.

Tilannekeskuksille kaavailtu alueellinen jako noudattaa ensihoitokeskusten maakuntajakoa: samoihin viiteen maakuntaan tulee samoja yhteistoiminta-alueita palvelevat ensihoitokeskukset. Myös tässä maakunnat voisivat työryhmän näkemyksen mukaan löytää yhteistyöhyötyjä toimialarajojen yli.

Yhteiset toimintamallit koko maahan

Pelastustoiminnan johtamista kehitetään, jotta pelastustoimella olisi koko maassa yhteiset toimintamallit ja pelastuslaitokset olisivat tiiviisti verkottuneet. Näin pelastuslaitokset pystyisivät tukemaan toisiaan paljon voimavaroja tai erityisosaamista vaativissa tilanteissa. Pelastustoimi toimisi joka puolella Suomea samalla tavalla myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen -työryhmä on osa sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteistä pelastustoimen uudistushanketta. Työryhmässä ovat edustettuina sisäministeriö, aluehallintovirasto ja pelastuslaitokset. Työryhmän tehtävänä on tarkastella nykyisiä pelastustoiminnan johtamisjärjestelmiä sekä niihin liittyviä johto- ja tilannekeskustoimintoja. Yksi työryhmän tärkeimmistä tavoitteista on yhdenmukaistaa pelastuslaitosten tilanne- ja johtokeskusten suunnitteluperusteet ja selvittää, tulisiko pelastustoiminnan johtamista tai sen tukea osittain keskittää valtakunnallisesti.

Lähde: Sisäministeriö

Kuva: Teemu Heikkilä