Operatiivinen toiminta 24.7.2018

Suomesta ei apua Ruotsin metsäpaloihin – varauduttava tulevaan kotimaassa

Ruotsin vuoden 2014 metsäpalo Västmanlandin läänissä oli suurin vuosikymmeniin ennen nykyisiä paloja. Arkistokuva: Ruotsin rannikkovartiosto.

Ruotsin vuoden 2014 metsäpalo Västmanlandin läänissä oli suurin vuosikymmeniin ennen nykyisiä paloja. Arkistokuva: Ruotsin rannikkovartiosto.

Ruotsin historian suurimmat metsäpalot ovat olleet otsikoissa päivittäin ja kuivuus maassa jatkuu. Apua, kalustoa ja miehistöä on tullut Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta ja Tanskasta. Avunpyyntö tuli myös Suomeen viime viikolla EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja suoraan maiden välisenä. Tällä kertaa Suomesta ei lähetetty apua omien metsä- ja maastopalojen sekä jatkuvan kuivuuden takia.

”Lappi oli täynnä maasto- ja metsäpaloja. Pyhärannan palo sitoi resursseja Varsinais-Suomen lisäksi myös naapurialueilta. Päätös oli, että pitää varautua silloin meneillä olevaan ja tulevaan kotimaassa. Ei ole järkeä lähettää viimeisiä valmiusjoukkoja muualle ja joutua sitten itse pyytämään vastaavaa apua”, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta.

”Ruotsista pyydettiin ensin ilmasammutuskalustoa. Emme voineet lähettää Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien helikoptereita, joilla oli muutenkin lentotunnit täynnä. Toimitimme Ruotsiin tiedot suomalaisista helikopteriyrityksistä, jotka pystyvät sammutustyöhön. Seuraamme myös tilannetta Ruotsissa median ja virallisten tiedotteiden välityksellä.”

Päätös herättänyt ihmetystä

Suomen päätös olla lähettämättä apua on herättänyt keskustelua ja arvosteluakin.

”Monet ystäväni ovat ihmetelleet sitä, että Suomesta ei ole lähetetty apua naapuriin – varsinkin kun netissä on levinnyt videoita Puolasta ja Saksasta tulevista paloautokolonnista. Asia on nähty erityisesti naapurimaan kollegoiden auttamisena, mutta myös PR-mielessä. Parikin ystävääni pelastuslaitokselta on ehdottanut, että heillä olisi valmiutta kerätä jonkinsuuruinen ryhmä ja lähteä jopa vapaaehtoisena auttamaan sammutustoimissa”, sanoo palomestari Olli Ryhänen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Hän kuitenkin pohtii, että EU-tasoinen virallinen avunpyyntö ei taida mahdollistaa sellaisten yksittäisten avustusryhmien saapumista ja hallinnointia paloalueilla.

”Ehkä Suomen pitäisi miettiä myös tällaisten ryhmien kasaamismahdollisuuksia – aina ei välttämättä tarvita FinnRescuen tyyppisten korkeatasoisten ryhmien hälyttämistä. Lähiapu voitaisiin tarjota myös niin sanottuina matalamman kynnyksen pelastusjoukkueina vaikkapa juuri maastopalotehtävissä.”

Jos Suomesta lähetetään pelastustoimen apua ulkomaille, sitä koordinoi sisäministeriö.

”Ymmärrän hyvin ihmisten halun auttaa, varsinkin jos on parhaillaan kesälomalla. En kuitenkaan usko, että mikään maa haluaisi irtonaista porukkaa auttamaan. Pitää olla omavarainen, itsenäinen ja toimiva joukko omalla kalustolla. Tällaista ei nyt harkittu, kun on niin paljon tarvetta Suomessakin. Reppureissaajina metsäpaloa sammuttamaan lähtevät voivat itse olla pian pelastettavia”, Rami Ruuska kiteyttää.

Teksti: Kimmo Kaisto