Tilannekuvaseminaarissa Helsingissä syyskuun lopulla tutustuttiin myös Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusautoon ja Pelastusopiston johtoyksikköön. Seuraava tilannekeskusseminaari järjestetään huhtikuussa 2025.
Pelastustoiminnan johtamista ja tilannekuvatoimintaa tarkentava asetus tuli voimaan huhtikuussa. Tiedon pitää olla analysoitua, oikeaa ja ajantasaista. Pelastusopiston järjestämän seminaarisarjan viidennessä tilaisuudessa perehdyttiin tilannekuvaan. Pelastusopisto on aloittanut myös uudistetun tilannekeskuskoulutuksen.
Tilannekuvan sisällön tulee jatkossa täyttää asetettu vähimmäisvaatimustaso. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan valtakunnallista tilannekuvatoimintaa. Tavoitteena on parantaa pelastusviranomaisten pelastustoiminnan johtamista. Viiden alueellisen tilanne- ja johtokeskuksen tulisi olla järjestettynä huhtikuussa 2025.
Pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta korosti tilannekuvatoiminnassa yhteistyötä ja oppia Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja poliisin kokemuksista, jotta ei toisteta samoja mahdollisia virheitä.
”Olemme saaneet koko ajan tarkempaa tietoa pelastustoimen suorituskyvystä ja trendeistä. Voimme ennakoivasti tarttua puutteisiin ja arvioida, mihin omat resurssimme riittävät – ja tarvitaanko vaikkapa kansainvälistä apua. Myös Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on suorituskykyjä, kuten ilma-aluksia, joihin pelastustoimi tukeutuu.”
Luhtaniemen mukaan esimerkiksi Euroopan unionin Hätäavun koordinaatiokeskus ERCC tuottaa päivittäisen tilannekuvaraportin, jota meilläkin kannattaa hyödyntää.
”Analysoitavasta tiedosta ja lähteistä ei ole pula. Tavoite on saada tämän valtavan työn avuksi ensi kevääksi perusmalli analysointiin.”
Tuve-verkkoon rakennettu tilannekuvatietojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa ja Pelastusopisto hyödyntää sitä jo koulutuksessa. Järjestelmään ja pelastustoimen tietopankki-työtilaan syötettävien tietojen tulisi olla analysoituja ja oikeantasoisia. Yksittäisistäkin pienistä havainnoista voi muodostua alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittäviä.
Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta totesi, että pelastustoimella ei ole vielä valmiutta analysoida kaikkea tietoa tasalaatuisesti joka puolella Suomea, mutta tähänkin järjestetään työpajoja eri viranomaisten kesken.
Meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta muistutti, että yksittäiset myrskyt ovat aiheuttaneet jopa yli 5000 pelastustoimen tehtävää. Luova-tiedotteilla pyritään antamaan tietoa sään ääri-ilmiöistä 5–10 vuorokautta etukäteen.
”Ilmanet-palvelu vaihtuu Atmos-palveluun vuosien 2024–26 aikana. Toivottavasti se palvelee paremmin tilannekuvan luomista. Näkymää voi muokata monipuolisesti haluamakseen.”
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 7/2024.
Alueellinen tilanne- ja johtokeskusjärjestelyvastuu kootaan hyvinvointialueilta viidelle pelastustoiminnan yhteistyön järjestämisestä vastaavalle pelastuslaitokselle. Hyvinvointialueiden pelastustoimen valtakunnallisesta tilannekuvasta, johtokeskusjärjestelyistä sekä muusta pelastustoiminnan valtakunnalliseen johtamiseen liittyvästä erityisvalmiudesta vastaa Helsingin kaupunki.
