Sammutustöihin Hyvinkäällä osallistui yli 30 pelastusyksikköä. Sopimuspalokunnilta saatiin korvaamatonta apua niin sammutustöissä, jälkivartioinnissa kuin muonituksessa. Myös lämpökameralla varustettu drone oli hyvä apu palopesäkkeiden havainnollistamiseen.
Koneen toimistorakennuksen katon korjaustöistä pääsi tuli irti, kun bitumikermiä kuumennettiin ja liekkilämpö tai kipinä pääsi ullakkotiloihin. Jonkin ajan kuluttua hupun alta alkoi tupruta savua ja tulitöihin osallistunut työntekijä soitti hätäkeskukseen.
Hälytys kohteeseen Hyvinkäälle tuli 27. toukokuuta klo 11.52. Ensimmäinen yksikkö oli kohteessa kuuden minuutin kuluessa. Yksikön esimies otti johdon tilannepaikalla. Palomestari Kalle Kaipainen tuli kohteeseen 21 minuuttia hälytyksestä. ”Savupatsas osoitti kohteen ja heti huomasi, että sammuttamiseen kuluu aikaa.”
Ensimmäinen sammutushyökkäys tehtiin rakennuksen lounaispäädystä, josta on ovi ullakkotiloihin.
”Tämä osa rakennuksesta oli huputettu korjaustöiden takia. Tila oli täynnä savua eikä näkyvyyttä juurikaan ollut. Jälkeenpäin selvisi, että tilan keskellä ollut muurattu ilmastointikonehuone esti vesisuihkun lentämisen.”
Huopakaton aluslaudoitus oli kuivunut jonkin verran. Kyseinen rakennus oli rakennettu 1940–50-luvuilla.
”Seuraavaksi pyrittiin tekemään rajoituslinja korkean osan juureen pistosuihkuputkilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Painopiste siirrettiin korkeanosan kahteen muuhun siipeen. Rajoituslinjan tekemistä hankaloitti kuitenkin huopamateriaali ja eristeenä käytetty styrox, joka tukki sahojen teräketjut. Rajoituslinjaa jatkettiin perinteisesti käsityönä ja palon eteneminen saatiin pysäytetyksi”, Kaipainen kertoo.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
Lue Pelastustiedosta 9–10/2021, miten tapahtumat etenivät. Lisää mielenkiintoista asiaa tulitöistä numerossa 1/2022, joka ilmestyy 16. helmikuuta.
