Kesällä 2018 suomalaisjoukot auttoivat Ruotsin maastopalojen sammuttamisessa. Pohjois-Savon ryhmä suunnitteli omaa tehtäväänsä.
Pelastustoimen erityisresursseja, mukaan lukien henkilöstön osaaminen, pitäisi kehittää ensisijaisesti kotimaan tarpeita varten, ehdottaa kansainvälisen pelastustoiminnan tulevaisuutta pohtinut sisäministeriön työryhmä.
Samalla tiettyjä erityisresursseja kehitetään sopiviksi avunantoon ulkomaille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi metsäpalo- ja rauniopelastusjoukkoja, kuten Suomen apu Ruotsin metsäpaloihin kesällä 2018.
Ehdotusten tavoite on integroida pelastustoimen kansainvälinen toiminta osaksi päivittäistä toimintaa kaikilla tasoilla. Henkilöstön kansainvälisissä tehtävissä hankittua osaamista ja erityiskalustoa voidaan hyödyntää erityisesti pitkäkestoisissa tulva- tai sortumatilanteissa.
Kv-toiminta osaksi täydennyskoulutusta
Työryhmä ehdottaa myös, että kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaatiotoiminto perustetaan pelastustoimen 24/7 valtakunnallisen tilannekeskuksen yhteyteen. Hälytysjärjestelyt, logistiset järjestelyt ja varastointi suunnitellaan uudelta pohjalta vuodesta 2020–2021 alkaen.
Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset integroidaan osaksi Pelastusopiston normaalia täydennyskoulutusohjelmaa ja pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu toimintaan samoin perustein kuin muuhunkin täydennyskoulutukseen.
”Nykyisessä turvallisuusympäristössä on entistä tärkeämpää varautua kansainvälisen avunannon lisäksi käyttämään pelastustoimen erityisresursseja tehokkaasti kotimaan onnettomuustilanteissa. Pelastustoimen henkilöstön kansainvälisissä tehtävissä saamaa johtamis- ja muuta osaamista ei ole varaa olla käyttämättä kotimaassa ja pelastuslaitosten arjessa. Samoja resursseja voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa jouduttaisiin pyytämään kansainvälistä apua Suomeen”, työryhmän puheenjohtajana toiminut Veera Parko sanoo.
Lähde: sisäministeriö
Kuva: Tero Lähdesmäki
