Sivullisen kuvaamaa dronevideota palon alkuvaiheesta ensimmäisen pelastusyksikön aloittaessa sammutustoimintaa. Parhaimmillaan kattopalon sammutukseen osallistui kuusi pelastusyksikköä, kaksi nostolavaa, yksi monitoimiyksikkö kouralla ja seitsemän säiliöautoa. Kuva: Mikko Luhtanen.
Työntekijät olivat sisällä normaalisti työn touhussa, kun ohikulkijat havaitsivat savua Kurikassa Mietaan vanhana tiilitehtaana tunnetun rakennuksen katolta. Tiloissa toimii konepajayritys. Palontutkinnassa ratkaisevia olivat sivullisen kuvaama dronevideo, sammutusyksiköiden kamerat ja tulitöntekijöiden itse ottamat kuvat.
Ohikulkijat olivat tehneet ilmoituksen hätäkeskukseen 12.10.2022 noin klo 16.15, kun olivat huomanneet savua ison teollisuusrakennuksen katolta. Konepajayrityksen sisällä oli normaali tuotanto käynnissä.
Klo 16.17 tuli hälytysilmoitus ”rakennuspalo keskisuuri” ja heti perään klo 16.18. ”rakennuspalo suuri”. Alkutiedoissa kerrottiin, että kattorakenteet palavat. Kyse oli noin 8000 m²:n kokoisesta rakennuksesta, jonka katto oli tulessa noin 300 m²:n alueelta.
Kattopalo olikin laajalla alueella, kun Kurikan yksikkö EP451 oli kohteessa ensimmäisenä. Kaikissa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sammutusautoissa on neljän suuntaan kuvaava kamera. Niiden välittämää kuvaa voidaan hyödyntää pelastustoiminnan johtamisessa ja myöhemmin palontutkinnassa.
Riskialtista työtä
Pelastusjohtaja Harri Setälä organisoi komppanian, jakoi vastuualueet ja tehtävät päivystäville palomestareille.
”Ensimmäinen selvitys tehtiin katolle. Varsin nopeasti saatiin määriteltyä rajoituslinjat, joiden perusteella tehtiin kaistajako kahteen vastuualueeseen. Sammutustyö oli vaativaa monimutkaisten rakenteiden takia. Sammutustyössä käytettiin kahta nostolava-autoa ja yhtä raivausautoa”, Setälä kuvailee.
Hänen mukaansa sammutustyö putoamisvaarallisella alueella oli haasteellista. Myös kate jäätyi ja myöhemmin tilanteeseen liittyi sortumisvaara. Lopulta kattotyöskentely päätettiin lopettaa kokonaan liian riskialttina.
Onnistuneen sammutustyön ansiosta kattorakenteita tuhoutui vain noin 400–500 m²:n alueelta keskeltä rakennuskompleksia. Ainekset oli suurempaankin vahinkoon.
Epätietoisuus tulitöiden ajankohdasta
Tilat omistanut kiinteistöyhtiö oli tilannut vesikatolle korjaustöitä ulkopuoliselta toimijalta. Tiloissa toimiva tuotannonharjoittaja eli konepajayritys ei ollut näistä tietoinen.
”Kiinteistön omistajakaan ei ollut tietoinen, että tulitöitä tehtäisiin juuri kyseisenä päivänä, kun tulipalo syttyi”, pelastuspäällikkö Jani Välimaa kuvailee
Kattotulitöitä oli tehty kahdessa eri pisteessä, joista toisen ei arvioitu liittyvän katon syttymiseen. Toinen kuvatuista paikoista täsmäsi dronevideosta saatuun tietoon. Syttymispaikaksi arvellaan kohtaa, jossa kattotulitöitä oli tehty ylemmän kattotasanteen räystään alla. Korkeuseroa näillä ylä- ja alatasan katoilla on ollut arviolta noin metri.
”Palontutkinnassa selvisi että tulitöille oli tulityösuunnitelma, tulityölupa ja tulitöiden tekijöillä voimassa olevat tulityökortit. Paperilla kaikki näytti hyvältä, mutta mahdollisten työmenetelmiin liittyvien puutteiden osalta selvitys on kesken”, Jani Välimaa kertoo.
Teksti: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 9–10/2022. Lisää asiaa tulitöistä vuoden 2023 ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyy 8. helmikuuta.
